*

karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Kaikki blogit puheenaiheesta Hallituksen talouspolitiiikka

Kaksi Suomea

Yhteiskunnallista keskustelua seuratessa alkaa tuntua kuin Suomia olisi yhden sijasta kaksi. Toinen on se työttömyyden, matavan talouden ja lisääntyvän julkisen velkaantumisen rasittama maa, jonka ankeuttamana me tällä hetkellä elämme.

Pyrkiikö hallitus kääntämään pienituloiset toisiaan vastaan?

Hallituksen perustelut erilaisille säästöpäätöksille ovat olleet hyvinkin perinteisiä, kuten ”säästöjä on tehtävä, koska velkakello tikittää”. Kuitenkin tähän perinteiseen syyhyn vetoaminen ei ole ollut nyt ainoa tekijä. Ensimmäiseksi lähdettiin kaivamaan tavallisten työntekijöiden lompakkoja. Pyrittiin saavuttamaan yhteiskuntasopimus kohtuuttomilla vaatimuksilla, ja kun näihin ei suostuttu, alkoi uhkailu pakkolaeilla. Tällä keinolla annettiin viesti ”olemme valmiita vaikka mihin jos ette anna periksi”.

Talouden oireiden mukaista hoitoa

 

Mikäli on uskominen päättäjiä, niin Suomen talous on kuralla. Noin järjellä ajatellen asiassa on perää: velkaa on liikaa, suurella osalla ihmisiä ei ole työtä, teollisuuden vienti sakkaa yms. - näyttää varsin lohduttomalta.

Kaikki nuo taloutta kurjistavat asiat ovat itse asiassa oireita henkisestä laiskuudesta ja ihmisten pohjattomasta halusta saada lisää asioita, joilla tyydyttää yksilöllisiä tarpeitaan. Oireet realisoituvat erilaisten instituutioiden ja organisaatioiden kautta.

Oikeistopuolueet ovat markkinatalouden pahin vihollinen

Oikeistopuolueet ovat vedonneet markkinatalouteen ja sen tehokkuuteen koko olemassaolonsa ajan. Vapaa markkinatalous olisi ideaalinen järjestelmä, jossa kysyntä ja tarjonta muodostavat aina hintajouston avulla tasapainon, ilman ulkoisia häiriötekijöitä. Nyky-yhteiskunnassa markkinauskovaiset syyttävät toimimattomuudesta valtion sääntelyä sekä työehtosopimusten yleissitovuutta.

Omituisia lukuja

Hallituksen tavoitteena on tuoreen kehyspäätöksen mukaan Suomen työllisyysasteen nostaminen 68 prosentista 72 prosenttiin eli 110 000 uuden työpaikan luominen. Kilpailukykysopimuksen toteutuessa hallitus arvioi ennustetun kasvun ja jo päätettyjen toimien perusteella tavoitteesta toteutuvan runsaat puolet.

Hallitus kiristää koulujen kurinpitoa epämääräisillä laskelmilla

19.2. on haastateltu laajasti lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilaa, joka kritisoi hallituksen suunnitelmia tehdä koulujen järjestyssääntöjen teon vapaaehtoiseksi ja kiristää kurinpitotoimia. Kokonaisuus liittyy hallituksen suunnitelmiin keventää kuntien velvoitteita.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä