Olen ollut miltei tauotta erilaisissa
opetustehtävissä vuodesta 1972 tähän vuoteen 2012, jolloin jäin
eläkkeelle. Olen ollut syrjäyttämässä lapsia ja nuoria –
alkaen Turun lyseosta vuonna 1974, kun kouluun siirtyi pohjoisen
peruskouluista (Turussa ei silloin vielä ollut peruskoulua) kaksi
poikaoppilasta. Opettajahuoneessa alkoi pulina - ne tulee
peruskoulusta - ne ei pärjää täällä ja niin kävi keskikoulu
jäi kesken.
Kaikilla foorumeilla keskustellaan
työurien jatkamisesta. En kiistä, etteikö pitemmät työurat olisi
kansantalouden kannalta parempia kuin lyhyet, mutta täytyisi olla
joku tapa ymmärtää myös työuran laatua ja sitä miten se
muotoutuu.
Kuulin jostain, että MIT
(Massachusetts Institute of Technology) on laittanut kaiken
opintomateriaalinsa verkkoon kenen tahansa opiskeltaviksi. En tiedä
pitääkö väite paikkansa, mutta avoimia kursseja kerrottiin olevan
yli 2000 (http://ocw.mit.edu/index.htm). Materiaali koostuu
diaesityksistä, teksteistä, audioista, videoista yms.
Koululaitoksemme, sen kasvatuspäämäärät
ja rakenne on asetettava sopusointuun pohjoismaisen demokratian
ihanteiden kanssa. Opetuksen hengen määrää suurelta osalta
opettaja, jolla jo asemansa vuoksi on usein hyvinkin suuri
vaikutusvalta kehitysiässä olevaan oppilaaseen. (Sos-dem.
Työläisnuorisoliiton koulu-uudistusohjelma vuodelta 1946, Hämeen
kansa).
Kari Kotiranta on toiminut yliopiston opettajana,tutkijana ja yrittäjänä sekä kansalaisopiston opettajana ja rehtorina.Eläkepäivien harrastuksena ura vapaaehtoisena museoesineenä Tiedetilan tietokonemuseossa (romujen rassailua vuodesta -69). Käytän arvonimeä tiedetilallinen, jonka olen itse itselleni antanut. (www.tiedetila.fi).
Kuka tahansa voi perustaa blogin Uuteen Suomeen vaivattomasti muutamalla hiiren klikkauksella! Keskusteluun osallistujat vastaavat itse tekstiensä sisällöstä niin blogikirjoitusten kuin kommenttienkin osalta. Lue lisätietoja alta ja tule mukaan!