karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Harmaan talouden harmaat eminenssit

 

Harmaassa taloudessa vaikuttavat samat asiat kuin taloudessa yleensä. Jos järjestäytynyt yhteiskunta ei pysty tuottamaan helposti saatavia palveluja, niin tarvitaan mafiaa ja harmaata taloutta, jotta asioita voisi ylipäänsä hoitaa. Vertaa käsitteisiin mustapörssi tai korruptio.

 

Yritän väittää, että suurin syy harmaaseen talouteen on eduskunnassa, kunnanvaltuustoissa ja virkamieskoneistossa, joka ei edistä toimintaa, vaan on haitoiksi. Juhlapuheissa yritetään edistää ihmisten ja yritysten hyvinvointia – jokaisen kunnan arvoissa on määriteltynä asiakaslähtöisyys. Käykääpä kysymässä ihan keneltä tahansa kunnassa - miten kunnassa toteutuu asiakaslähtöisyys. Suurimmassa osassa tapauksia ei löydy edes selittelyjä.

 

Otetaan esimerkki: tiedät hyvän tyypin, joka voisi tehdä pienen urakan esim. katon korjauksen. Keskustelu menee jotenkin näin:” Kyllä minun pitäisi saada siitä käteen 2000 € - veroprosentti minulla on 30%”. Tästä vaikeudet sitten alkavat vero.fi sivustolla ei ole laskuria, joka osaisi laskea taaksepäin ts. mikä olisi bruttopalkka, mitkä olisivat sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, vakuutusmaksut jne. Sitten vaan arvaamaan mikä olisi bruttopalkka jne. Maksujen siirtäminen verottajalle on myös sekavaa: täytyykö maksaa yhdessä vai viidessä erässä - tehdäänkö työtä yhtenä vai kahtena kalenterivuonna. Oletuksena on tietenkin kuukausipalkka ja vielä olisi pitänyt kysyä syntymävuosikin. Tässä vaiheessa moni (terveisiä Jutta Urpilaiselle) suomalainen tuskaantuu ja kysyy, että eiköhän sovita, että maksan sen 2000 € ilman byrokratiaa.

 

Asioiden näin ollen monet hämärämiehet ja -naiset ovat huomanneet sauman (mafian tyyliin) – me teemme työn ja sinä vain maksat ja huolehdimme kaikesta muusta. Joskus työkin tulee kuulemma tehtyä.

 

Ehdotukseni on yksinkertaistaminen. Vero.fi -laskuri kysyy käteen maksettava summan ja veroprosentin ja työntekijän henkilötunnuksen. Tämän jälkeen tulostuu lasku, jonka maksamisen jälkeen vastuut yhteiskunnalle on hoidettu. Ai että ei tiedetä tarkkaan lopullista verotusta, mutta eikö se sitten ole työntekijän ongelma – saa joko palautusta tai maksaa lisää. Sopimushan tehtiin könttäsummalla ja voimassa olevilla ehdoilla.

 

Oikeastaan on ihme, että on joitakin yksityisiä työn teettäjiä, jotka nykyisillä menetelmillä suostuvat maksamaan yhteiskunnan velvoitteet. Samalla voisi muuttaa käsitteistöä – on juhlallista puhua työnantajasta, jos tehdään joku pikku juttu – ehkä työn teettäjä olisi oikeampi.

 

Eduskunnalle viestisin, että ei ole ihan sama asia, jos Nokia palkkaa kännykäntekijoitä tai mummo korjauttaa kattoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

K Veikko

Tarina jatkuu vielä tuon laillisen työntekijän eläkeikään asti. Hän on uurastanut koko ikänsä ja maksanut korkeita veroja ja maksuja. Eläkkeelle ikäännyttyään hän saa tylyn vastauksen: Ei ole rahaa.

Tuo pimeä työntekijä, joka auttoi mummoja ja samaan aikaan nosti työttömyyskorvausta koko ikänsä onneksi oli säästänyt eläkemaksunsa veroparatiisiin, joten hän voikin vetäytyä mukavalle eläkkeelle halpamaan etelän aurinkoon.

Ennen lopullista romahdusta itse yhteiskuntakin joutuu tukeutumaan pimeään työhön saadakseen edes perustehtävät toimitettua.

http://hkt40.puheenvuoro.uusisuomi.fi/68528-kapita...

http://outialanko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/95701-m...

Ari Alsion kanssa kehittelimme uutta, säästämistä edistävää, verotusmallia. – Tässä ihmisten kesken vaihdetut palvelut ovat 100% vähennyskelpoisia tulosta ja verotetaan vasta, kun ne käytetään kulutukseen.

http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/56555-saa...

Jukka Johansson

"Otetaan esimerkki: tiedät hyvän tyypin, joka voisi tehdä pienen urakan esim. katon korjauksen. Keskustelu menee jotenkin näin:” Kyllä minun pitäisi saada siitä käteen 2000 € - veroprosentti minulla on 30%”. Tästä vaikeudet sitten alkavat vero.fi sivustolla ei ole laskuria, joka osaisi laskea taaksepäin ts. mikä olisi bruttopalkka, mitkä olisivat sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, vakuutusmaksut jne."

Kävin muutama vuosi sitten verotoimistossa erään kaverin kanssa juuri tuosta syystä. Hänet oli palkattu täydellä työllistämistuella erääseen yhdistykseen osapäiväiseksi, mutta yhdistyksellä ei ollut tietoa tuollaisen byrokratian ja pykäläviidakon koukeroista.

Työvoimatoimistosta oli ilmoitettu vain minkä summan he maksavat työllistämisestä, mutta siellä ei kerrottu lainkaan sitä, mitä muita kuluja tälle yhdistykselle tulisi. Mutta eipä osattu verovirastossakaan asiaa selvittää. Olin hämmästynyt. Jos korvaus oli (muistaakseni) jotain 900€/kk, jonka työvoimatoimisto tai siis valtio maksoi, niin verovirasto ei osannut laskea mitä kuluja siitä vähennetään!

Toimituksen poiminnat