karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

MikroMikko 30 v

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa – MikroMikon syntymäpäiviä (30 v) vietettiin Tiedetilan tietokonemuseolla 29.9.2011

Kiitoksia paikalla olleille ja niille jotka osallistuivat etänä. Radio Keski-Suomen tekemän Tuulan radiohaastattelun kuuli useat kymmenet tuhannet ihmiset samoin eri lehtien nettiuutiset olivat suosittuja. Pitkäveteisenäkin pidetyn videon on katsonut muutama tuhat ihmistä. Syntymäpäivillä oli läsnä ihmisiä, jotka olivat olleet tekemässä suomalaista elektroniikka- ja tietokoneteollisuutta, entisiä nörttejä.

Mikromikkoa muisteltiin netissä – tässä muutama kommentti:

Olin jo luullut, että nämä on jo tyystin unohdettu. Onneksi on muitakin vanhojen aikojen muistoja ylläpitäviä henkilöitä, ja nimenomaan pitävät laitteet toiminnassa. Haasteena näissä alkaa olla lerppujen saantivaikeudet ja formaattien yhteensopimattomuudet. Mutta kyllä vanhanajan kunnon nörtti keinot keksii!

Ennen oli koneet rautaa ja käyttäjät puuta. Tänään molemmat puuta?”

Nuuh ..oikein meinaa kyynel tulla , kun muistelee ylä-asteen tietokoneluokan Mikro Mikkoa.

MikroMikko oli todella hyvin tehty työkalu. Nykymaailman kertakäyttötuotteiden strategiaan se istuisi todella huonosti. Pitäisiköhän pistää juhlan kunniaksi virrat päälle omaan MikroMikkoon...

MikroMikon ajoista aikaa ei ole kulunut paljon mutta paljon on tapahtunut. Itse olin tuolloin ollut tekemisissä tietokoneiden kanssa vähän toistakymmentä vuotta. Mikrotietokoneet olivat lupaus käyttää tietokonetta omalla työpöydällä ilman, että hallinto tai muu kontrolli olisi puuttunut tapoihin tehdä työtä tai keksintöjä. Jokainen uusi tietokonemalli tai sovellus antoi uuden mahdollisuuden tehdä asioita toisin.

Välillä näytti, että ihmiset voivat käyttää tietokonetta vapaasti. Historia toistaa kuitenkin itseään – tietokoneisiin halutaan keskitetty kontrolli. Pilvipalvelut antavat tähän täydellisen välineen yrityksissä – kontrollissa palataan MikroMikkoja edeltävään keskustietokoneiden aikaan. Kotona sosiaaliset mediat - ”oikein ohjattuna” saadaan valvomaan ihmisiä, vieläpä ihmisten omasta tahdosta. En ole taipuvainen salaliittoteorioihin, mutta kannattaa miettiä kuinka paljon itsestään ja omasta päätösvallastaan luovuttaa pois.

MikroMikon aikaan uneksittiin verkosta (oli jo joillakin), että voitaisiin jakaa tiedostoja ja kirjoittimia. Mutta verkko joka tietää ”kaiken maailman tiedon” oli utopiaa. Samoin litteä näyttö. Isäni visioi televisiota, jonka voi ripustaa seinälle – sanoin älä hulluja puhu.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Timo Noko

Järkyttävintä noissa romuissa oli niiden hinnat. Lönkän pikkuliikkeissä Taiwanilaiset IBM PC-kloonit maksoivat 5.000 markkaa ja mikromikot 50.000. Sama hintasuhde oli päällä koko 80-luvun. Vaikea edes kuvitella mikä määrä koplaamista ja korruptiota tähän hintaan sisältyi. Mikromikkoja olikin vain siellä missä raha oli ilmaista, eli valtion laitoksissa ja muissa veromarkkoja imevissä instansseissa. Joku voisi dokumentoida aisan tuotakin puolta, mut epäilen mä et muistinmenetys vaivaa kaikkia osapuolia.

Toimituksen poiminnat