karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Kuka hyötyy GDPR:stä


Tavallisen rehellisen, työtätekevän suomalaisen näkökulmasta katsoen on vaikea löytää GDPR:n tuomia hyötyjä – ainakin, jos noudatetaan niitä linjauksia, joita suomalainen tietosuojavaltuutettu on asian suhteen tehnyt.

Keskeisiä ongelmia, jotka ovat ilmeisiä, ovat:

Vaikutukset yhteisöllisyyteen, GDPR estää monin tavoin ihmisten välistä vuorovaikutusta määrittelemällä rekistereiksi asioita, jotka ovat olleet keskeisiä elementtejä vuorovaikutuksessa. Nämä asiat tulevat vastaan kouluissa, taloyhtiöissä, yhdistyksissä yms.

Ihmisen välisen vuorovaikutuksen väheneminen aiheuttaa yhteiskunnallisia kuluja lisääntyneen välitystyön tarpeena – monet asiat, jotka aiemmin on voitu hoitaa kansalaiselta kansalaiselle, täytyy kierrättää viranomaisten kautta tietosuojasäännösten vuoksi. Yksinäisyys on suurempi ongelma kuin tietosuoja.

Lisää työttömyyttä, koska työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaaminen vaikeutuu. Työnantajan, työn teettäjän on vaikea löytää työntekijöitä kuulopuheiden perusteella.

Pienyritysten mahdollisuudet suoramainontaan muuttuvat monimutkaisiksi – ensin pitää kysyä lupa, saako mainostaa ja jos saa voi lähettää mainoksen. Mainonta keskittyy suurille toimijoille, kuten Facebook, Google ja Microsoft, jotka ovat saaneet markkinointiluvan kirjautumisen yhteydessä.

Antaa rikollisille mahdollisuuden kätkeytyä yksilöllisyyden suojan taa ja rakentaa huijausverkostoja esim. internettiin.

Otetaanpa muutama esimerkki - kylän julkaisussa on ollut tapana vuosittain julkaista puhelinluettelo alueen ihmisistä. GDPR:n pelossa puhelinluetteloa ei julkaista, koska jokaiselta luetteloon tulevan numeron haltijalta olisi pitänyt kysyä erikseen lupa ja luvan kysyminen olisi ollut ylivoimainen homma.

Sitten kylätalolle tuli mökkiläinen, joka olisi halunnut takan muuraajaa töihin. Kylätalon kahvia myyvä henkilö kertoi tietävänsä osaavan henkilön, mutta ei voi kertoa tämän ihmisen nimeä eikä puhelinnumeroa, koska tietosuoja kieltää sen. Hän ehdotti, että mökkiläinen voisi jäädä istuskelemaan kylätalolle ja kysellä sisään tulevilta ihmisiltä osaisivatko he muurata takan.


Toinen esimerkki Liisan sisarenpoika oli tullut kaupunkiin ja ajatteli käydä tätiä katsomassa. Muisti osoitteen, muttei muistanut missä asunnossa täti asuu. Asukasluettelo oli poistettu tietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaisesti ovelta. Ei hätää - ilmoitustaululla oli isännöitsijän puhelinnumero - sisarenpoika soittaa isännöitsijälle ja saa vastaukseksi - valitettavasti tietosuojan takia emme voi kertoa missä asunnossa täti asuu. Niinpä täti jäi moikkaamatta. Myöhemmin täti valitteli, että kukaan, ei koskaan, käy häntä katsomassa.

Talossa oli vähän sekavasti käyttäytynyt mummo - kukaan ei tiennyt kuka hän oli ja oliko hänellä jotain sukulaisia. Naapuri soitti tuloksetta sosiaalitoimistoon, koska mummo ei vielä ollut heidän listoillaan. Jonkun ajan kuluttua käytävässä oli omituinen kalmanhaju ja mummo löydettiin mädäntyneen huoneistostaan.

Ehkä esimerkit ovat raflaavia, mutta käytännössä jo nyt koettuja. Teknologian pitäisi Nokian tunnuslauseen mukaan yhdistää ihmisiä eikä erottaa. Tietosuojasäännösten tarkoituksena on suojella ihmisiä eikä vaikeuttaa vuorovaikutusta - ainakin suomalaisen tietosuojavaltuutetun tulkinnat ovat olleet ihmisiä erottavia, ei yhdistäviä.

Kuka sitten hyötyy GDPR:stä – voisi luulla, että lobbareina ovat olleet Facebook, Google ja Microsoft. Niillä on mahdollisuus kiristää ihmisiä, jos et luovuta tietojasi, et voi käyttää palvelujamme. Seurauksena on, että on pakko tehdä Facebook-tili tai vastaava, jos aikoo olla yhteyksissä ystäviinsä ja sukulaisiinsa. Muilla toimijoilla on suuria vaikeuksia päästä vastaavaan kattavuuteen. Seurauksena on mainoseurojen valuminen suurille kansainvälisille toimijoille.

Hyötynä ihmisten kannalta voi mainita sen, että suuret sakot ehkä saavat yritykset pitämään parempaa huolta asiakasrekisteristään ja asiakkaiden luottokorttinumeroista. Itse asiassa paremmasta luottokorttisuojasta hyötyvät eniten luottokorttiyhtiöt, joiden ei tarvitse maksaa väärinkäytettyjä luottokorttimaksuja.

Monet tavallisen käyttäjän kannalta tärkeät asiat jäävät GDPR:n ulkopuolelle tai rikolliset toimijat eivät välitä säännöksistä tuon taivaallista. Edelleen on ’luvallista’ soitella vanhuksille ja kysellä pankkitunnuksia ja tyhjätä säästötilit. On ’luvallista’ lähettää kuva urheasta sotilaasta, joka on rakastunut suomalaiseen ihanaan naiseen nettiprofiilin perusteella tai lähettää miehelle samassa tarkoituksessa kuva isorintaisesta neitokaisesta. Kun rahat on saatu lypsettyä, niin rakkauskin päättyy. Puhelinyhtiöt laskuttavat edelleen asiakkailtaan rikollisten tekemät kalliit puhelut. Identiteetin saa varastaa vain pientä valtiolle maksettavaa (sakko) korvausta vastaan. Käytännössä GDPR ei pysty suojaamaan tavallista ihmistä mitenkään.

Ainakin minusta tuntuu siltä, että eurooppalaiset tietosuojakäytäntöjen tulkinnoilla ampuvat itseään jalkaan tai ainakin likelle. Tiedonvälitys markkinointi ja mainonta siirtyy amerikkalaisten yhtiöiden haltuun eikä uusilla toimijoilla ole mahdollisuuksia tulla mukaan markkinoille. Tavallaan tietosuojakäytännöt sulkevat markkinat uusilta yrittäjiltä. Joku tietysti voisi sanoa, että voihan yrityksen perustaja kysyä kaikilta mahdollisilta asiakkailta erikseen sen, saako heihin ottaa yhteyttä - ehkä se yritys kannattaa jättää perustamatta - mutta mikäpä siinä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Kokemuksen GDPR:stä sain pari kolme vuotta sitten – tosin se ei ollut voimassa, mutta sitä noudatettiin. Osallistuin Sloveniassa Bledissä EU:n järjestämään verkostoitumiskokoukseen. Meitä oli paikalla ainakin sata Euroopan eri maista. Tilaisuudessa ei jaettu osallistujalistaa – ei organisaatioista eikä osallistujista. Verkostoituminen tapahtui sen mukaan, kenen kanssa sattui samaan ruoka- tai kahvipöytään. Ilmoitustaululle voi laittaa yhteydenottolapun, mutta se ei oikein toiminut, koska kiinnostusalueet oli vaikea kuvata muutamalla rivillä. Tuloksena oli muutama Facebook-kaveri. Paikka oli mukava ja maisemat hienoja.

Onneksi on Facebook – eurooppalaiset tietosuojatulkinnat tekevät sen lähes pakolliseksi. Voi olla, että jollain muullakin yhdysvaltalaisella yhteisösovelluksella pärjää.

Toimituksen poiminnat