karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Kokemuksen diktatuuri

Ihmisen elämä määrittyy kokemusten kautta. Kokemukset voivat olla positiivisia ja negatiivisia – sama kokemus saattaa muuttaa muotoaan ajan kuluessa, koska kokemus on paitsi kertomus tapahtumasta ja sitä edeltäneistä tilanteista, mutta myös kertomus tilanteesta, johon on jälkikäteen liittynyt uusia piirteitä saadun uuden informaation hengen mukaisesti. Usein ihmissuhteiden rikkoutuessa aiemmat positiiviset yhdessäolohetket muuttuvat muistoissa painajaisiksi – hyväilyt seksuaaliseksi häirinnäksi. Toisaalta joillakin uskovaisilla on ällistyttävä kyky sanoittaa elämän ankeudet ja vastoinkäymiset Jumalan koettelemukseksi ja johdatukseksi.

Teoreettisesti tarkasteltuna kokemukset muotoutuvat ihmisen tajunnan suhteesta kehoon ja ympäristöön. Suomalainen filosofia ja psykologi Lauri Rauhala on kirjoittanut kokemuksista merkityssuhteina. Merkityssuhteella hän tarkoittaa ihmisen tulkintaa itsestä ja ympäristöstä. Hän kertoo esimerkkinä mielisairaalapotilaasta, joka väitti, että hänellä on käärme vatsassa. Häntä ei otettu vakavasti, koska hän oli harhainen, mutta kuoleman jälkeen ruumiin avauksessa selvisi, että potilaalla oli vaikea vatsahaava. Kipu oli saanut merkityssuhteen, joka ei ollut muiden ymmärrettävissä.

Ihmisen kokemuksestaan tekemät tulkinnat voivat vastata todellisuutta tai olla harhaisia. Objektiivisen totuuden löytäminen on hankalaa, mutta usein tarkastelun kannalta ei ole merkitystä sillä, millainen kokemuksen takana oleva todellisuus on ei ole. Tällaista suuntausta filosofiassa ja psykologiassa nimitetään fenomenologiaksi. Esimerkiksi voidaan puhua iltatähdestä ja aamutähdestä, vaikka taustalla on sama aurinkoa kiertävä planeetta. Ihmisellä voi olla kunnollisen kansalaisen rooli – esiintyä hyväntekijänä, mutta hän voi olla vaikkapa kiinnijäämätön sarjamurhaaja.

Yksittäisen ihmisen kokemus on aito ja sillä on merkitystä hänen kannaltaan, mutta saman kokemuksen laajentaminen koskemaan muita johtaa vaikeuksiin. Nykyisin on kuitenkin tapana nostaa kokemus kaiken muun tarkastelun yläpuolelle – oli sitten kyse ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, rokottamisesta, terveydenhoidosta tai politiikasta. Asiantuntijuuden rinnalle on nostettu kokemusasiantuntijuus. Usein kokemusasiantuntija on yksinkertaisine tulkintoineen ihmisten uskottavampi kuin perinteinen koulutuksen saanut asiantuntija.

Sosiaalisessa mediassa levinnyt vitsi kuvaa hyvin, mitä tarkoittaa kokemuksen laajentaminen. Vitsissä äiti ja lapsi syövät jäätelöä puistossa. Paikalle tulee mies, joka sanoo, että hänen uskontonsa kieltää jäätelön syömisen julkisella paikalla. Äiti kysyy: ”entä sitten?” Mies vastaa, että hän kokee loukkaavana äidin ja lapsen jäätelön syönnin ja että heidän pitäisi välittömästi lopettaa jäätelön nauttiminen.

Rokotusvastaisuus - sosiaalisessa mediassa voi lukea päivittäin ihmisistä, jotka kokevat rokotukset heidän tai terveydenhuoltohenkilökunnan ihmisarvoa loukkaaviksi. Kerrotaan rokotuksista ihmiskokeina ja tarinoita siitä kuinka ei ole sairastettu 10 vuoteen mitään tautia, vaikka ei ole otettu mitään rokotuksia. Vaatimus on, että rokotukset pitäisi lopettaa kaikilta, koska he kokevat sen niin. Miten pitäisi suhtautua sairaan ihmisen kokemukseen, kun ei uskalla mennä lääkäriin, kun ei tiedä onko hän rokotettu.

Kieli on kommunikaation väline, jossa sanoille voidaan antaa painoarvoa sen mukaan, miten joku tai jotkut kokevat sanat. Ongelmallista on ollut, että kielestä on poistettu neutraaleja sanoja sillä perusteella, että joku on kokenut ne loukkaavina. Seurauksena on ollut, että niille on annettu uusi loukkaava merkitys, joka on myös tuonut esille vihapuheessa pahemmat kiertoilmaisut.

Kysymykseen kenen kokemus on oikea ei löydy objektiivista selitystä. Kokemustarinat muuttuvat sen mukaan miten vahvan kannatuksen ne saavat yhteisössä – se taas johtuu kokemuksen luonteesta uuden tiedon varassa muuttuvana ilmiönä. Yhteiskunnan muotoutuminen yksittäisten henkilöiden tai tiettyjen ryhmien negatiivisten tai positiivisten kokemusten kautta, johtaa kokemusdiktatuuriin, jossa se mitä todellisuudessa on tai ei ole, menettää merkityksensä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Fenomenologisen ajattelun mukaan merkityssuhde suhde liittää ihmisen tajunnan ympäristön tapahtumiin. Merkityssuhde perustuu aina tulkintaan tapahtumista. Tulkinnat voivat vastata todellisuutta tai ne voivat olla harhaisia. Sama pätee arkikielen kuvauksiin – näitä nimitetään kokemuksiksi. Kokemuksen tulkinta muuttuu ihmisen mielessä vastaamaan uusia olosuhteita – kyse ei ole valehtelemisesta, vaan mielen normaalista toiminnasta.

Tämän kirjoituksen motivaationa oli alun perin joidenkin Facebook-kaverieni jakama rokotusvastainen, ulkomaalaisvastainen yms. materiaali, joissa ’kokemusasiantuntijat’ kertovat näkemyksiään maailman menosta.

Ennen kuin ehdin edes aloittaa, tuli esiin uusia kokemukseen perustavia yhteiskunnallisia tapahtumia, kuten metoo ja epäasiallinen käyttäytyminen ohjaajana elokuvien, teatterin sekä baletin tekemisessä.

Olen kuitenkin yrittänyt pysyä erossa näistä päivänpoliittisista aiheista.

Toimituksen poiminnat