karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Tytöt eivät voi olla poikien esikuvia

Pisa-tulokset tänään julki. Suomalaiset oppilaat pärjäsivät tämänkin kertaisessa tutkimuksessa varsin hyvin, vaikka virolaisille hävittiin pisteellä. Suoriutuminen olisi ollut parempaa, jos myös pojat olisivat olleet edes lähes samalla tasolla kuin tytöt. Suomessa ero tyttöjen ja poikien välillä oli Euroopan suurin – tytöt olivat 49 pistettä parempia kuin pojat.

Poikien ongelmat ovat olleet tiedossa jo kauan. Koulu ja yhteiskunta ei kehitä poikien taitoja samalla tavalla kuin tyttöjen. Vallalla oleva sukupuolettomuuskulttuuri on naisten ja tyttöjen kulttuuria. Se, että tarjotaan esimerkiksi luettavaksi materiaalia, jossa ongelman asettelu on sukupuolineutraalia. Itse asiassa tällainen materiaali esittelee asioita tyttöjen näkökulmasta. ’Jostain syystä’ pojat eivät jaksa ihan aina kiinnostua samoista asioista kuin tytöt.

Koulun sisällöt ja tapa käsitellä asioita eivät vastaa poikien tarpeita. Toinen suuri ongelma on, että kouluissa ei ole toimivia miesten malleja pojille, koska lähes kaikki opettajat ovat naisia.

Selasin läpi verkkokauppojen kirjaluetteloita ja tein mielenkiintoisen havainnon – kirjat kirjoitetaan pääasiassa tytöille. Toisaalta luonnollista että kirjallisuutta kohdistetaan tytöille, koska tytöt lukevat enemmän ja markkinat ovat näin ollen suuremmat. Ollaan siis kierteessä, jossa pojille ei kannata kirjoittaa luettavaa ja pojat kiinnostuvat entistä vähemmän. Totuuden nimessä täytyy mainita, että poikakirjojakin löytyi, mutta ne olivat pääosin uusintoja menneisyydestä.

Otsikoiden perusteella en löytänyt kovinkaan montaa kirjaa, jotka olisin nuoruudessani lukenut. Teoriassa on hyvä että kirjoissa käsitellään erilaisia nykypäivän ongelmia kuten tasa-arvoa ihmisten eriarvoisuutta ja niin edelleen, mutta kirjojen pitäisi myös käsitellä asioita, jotka ovat poikien kannalta kiinnostavia. On jotenkin hurskastelua, että pelimaailmasta löytyy erilaisia seikkailuja, jotka kiehtovat poikia, mutta kirjallisuudella ovat erilaiset normit.

Näin ollen pojille jää kaksi vaihtoehtoa: urheilu tai tietokonepelit. Jos ei ole kiinnostunut urheilusta jäljelle jäävät pelit ja jos ei ole kiinnostunut peleistä, niin pojille ei oikeastaan mitään toiminnan aluetta. Seurauksena on syrjäytynyt poika, joka ei ole kiinnostunut oikeastaan yhtään mistään, joka on valmis uskomaan, että maa on litteä.

Tasa-arvoinen yhteiskunta ei tarkoita sitä että tyttöjen ja poikien pitäisi olla kiinnostuneita samanlaisista asioista. On väärin, että pojat pakotetaan samaan muottiin tyttöjen kanssa, johon he eivät välttämättä sovi.

Suomi olisi Pisa-tuloksissa kirkkaasti ykkösenä, jos pojatkin otettaisiin mukaan kouluun ja kulttuuriin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Olen monessa kirjoituksessani ilmaissut huoleni poikien syrjäyttämisestä koulussa ja sitä myöten myös yhteiskunnasta. Pisa-tutkimuksen tulokset tuovat vahvasti esiin esittämääni huolen. En kannata vahvasti sukupuolittunutta yhteiskuntaa, mutta olen lastenpsykiatri Sinkkosen kanssa samaa mieltä, että poikien täytyy saada olla poikia ja tyttöjen tyttöjä. Sukupuoli on ominaisuus, joka täytyy ottaa huomioon myös koulussa ja harrastuksissa. Jos poikien tarpeisiin ei vastata, niin seurauksena on syrjäytyminen eikä se ole kenenkään etu.

Käyttäjän VinHirvel kuva
Väinö Hirvelä

Hyvin kirjoitettu. Oon sun kanssa pitkälti samaa mieltä mutta voin jo kuvitella vasta argumentit 1)eikö tuo ehdotuksesi sortaisi seksuaalivähemmistöjä ja muita marginaali ryhmiä?

2)Miten feministit pääsee korjaamaan toksista maskuliinisuutta pois lapsista jos eivät kunnolla ensin aivopese. Sukupuolineutraalius ja muu höpönpöppö ei kuitenkaan kovin intuitiivinen filosofia ole joten tuskin "tasa-arvoa" tässä suhteessa saavutetaan ilman huomattavaa biologian rajojen hämärtämistä ja lapsena aloitettua aivopesua.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Tasa-arvo on vaikea käsite. Todellista tasa-arvoa ei oikeastaan voi olla, mutta ihmisiä voi kohdella yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta. Yhdenvertaisuutta on se, että annetaan kaikille mahdollisuudet.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Millaistahan mahtaisi olla sellainen blogisti kaipailema pojille suunnattu kirjallisuus? Jos siis lukupolku vanhojen kunnon Viisikkojen ja uudempien Harrypottereiden kautta Dyynistä Sormusten Herraan ja tuoreempaan fantasiakirjallisuuden ei kelpaa.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Ei minulla ole mitään viisikkoja tai harrypottereita vastaan. Oikein hyviä myös pojille. Viisikot ovat jo vähän vanhempaa ja siltä ajalta löytyy muutakin poikiin liittyvää. Kaipailen vaikkapa vanhaa punainen sulka sarjaa modernisoituna. Toisaalta pelit ovat korvanneet 'vauhdin ja vaaralliset tilanteet'. Kyse on oikeastaan siitä millaisen kirjan vanhemmat tai opettajat tyrkkäävät kouraan. Kaverin suositusta ei voi odottaa - jos hänkään ei lue.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Toisin sanoen, kyse ei olekaan kirjallisuuden vähäisyydestä, vaan siitä onko jostain saatu kipinä lukemiseen.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta Vastaus kommenttiin #12

Tavallaan - myös siitä millainen todennäköisyys on löytää omaan mielikuvitukseen ja kehitystasoon sopiva kirja ja siitä, millaista kirjaa vinkataan. Jo toinen 'tylsä' kirja lannistaa lukuhaluja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En ole aivan varma tuosta viestistäsi, koska on vaikea kuvitella, että matematiikkaa, fysiikkaa, luonnontieteitä j.n.e. voitaisiin opettaa kovin sukupuolittuneesti tai esimerkiksi tyttöjä suosien. Miten niitä pojille pitäisi opettaa?

Toisaalta historiahan on täynnä sotia ja erilaista yhteiskuntakehitystä, jonka pitäisi aikuisen näkövinkkelistä katsottuna olla enemmänkin miesten aluetta, ainakin jos havainnoi vaikkapa Puheenvuoronkin kommenttien frekvenssejä. Niinikään maantietoa lienee vaikea opettaa naismaisesti tai maskuliinisesti. Entä kieliä? Mene ja tiedä tuostakaan...

Eiköhän syy ole yleisessä miehen roolissa suomalaisessa yhteiskunnassa verrattuna muihin eurooppalaisiin maihin, jos Suomessa tyttöjen ja poikien tasoerot ovat korkeammat kuin verrokkimaissa. Ja eroahan niistäkin löytyy, joten viisitoistavuotiaiden kohdalla pojilla nyt vain on tietty händikäppi, joka tasoittuu iän myötä - useinkin vasta todellisen aikuisuuden aikana.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Ei monetkaan oppiaineet ole sukupuolisidonnaisia. On kuitenkin niin, että en usko, että pojat olisivat tyhmempiä kuin tytöt sen enempää peruskoulussa kuin lukiossakaan. Ongelma on koulussa - äidinkieli on yksi keskeinen tekijä.

Elätät toiveita että poikien huonommuus tasoittuu myöhemmin - tutkimusten mukaan ei koko koulun aikana ja silloin on tullut valittua ammatti yms.

Poikien huonommuus johtuu pääasiassa kehityseroista ja koulun tarjoamasta kehitysikään sopimattomasta materiaalista. Pojat ovat vuodesta kahteen kehityksessä jäljessä, mutta eroa voi tasoittaa koulun järjestelyillä.

Kehityseroja kuvaa hyvin ADHD tapausten määrä. Loppuvuodesta syntyneillä on selvästi enemmän kuin alkuvuodesta syntyneillä ja ADHD:stä suurin osa - lähes kaikki poikia. Selityksenä on puolen vuoden ero kehityksessä ja pojilla vuosi pari lisää.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ongelma on koulussa - äidinkieli on yksi keskeinen tekijä."

Eiköhän pojilla ja työtillä ole sama äidinkieli suomalaisessa koulussa, noin yleisesti ottaen.

"Elätät toiveita että poikien huonommuus tasoittuu myöhemmin - tutkimusten mukaan ei koko koulun aikana ja silloin on tullut valittua ammatti yms."

Eikös nykyäänkin edelleen yleisesti pidetä ongelmana miesten ylivertaisuutta työelämässä niin esimiestehtävien saamisessa kuin palkassakin? Jossain vaiheessa se tasoittuminen on siis tapahtunut ja miehet ovat jopa ajaneet ohi, väitetään.

"Pojat ovat vuodesta kahteen kehityksessä jäljessä, mutta eroa voi tasoittaa koulun järjestelyillä."

Jos löytyisi jotakin järjestelyjä, joiden avulla opiskelumotivaatiota voitaisiin parantaa kehitystasoltaan myös jäljessä oleville, niin se olisi ihan hyvä, mutta taitaa olla aika haasteellista. Loppujen lopuksi kyse on juuri motivaation viriämisestä oppimaan.

Pisatutkimuksethan lienevät aika sukulupuolineutraaleja oppimistason kartoittamisia eikä silloin voida väittää, että tytöt saisivat niissä parempia arvosanoja kuin pojat siksi, että he ovat tunnollisempia läksyjen tekijöitä ja kirjoittavat paremmalla käsialalla. En ole tarkistanut nykyistä tilannetta, mutta ainakin menneinä vuosikymmeninä pojat ja tytöt kyllä YO-kirjoituksissa pärjäsivät aika yhtäläisesti.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta Vastaus kommenttiin #16

Miesten ylivertaisuus työelämässä on työelämässä on 'menneen talven lumia'. Silla saattaa olla merkitystä vielä isoissa yrityksissä, mutta seuraappa nimityksiä, niin muutos on tapahtunut - pojat jäävät 'juomaan kaljaa' lähikuppilaan. Tunnetusti poikien hajonta kyvyissä on isompi ja jotkut saattavat jopa menestyä tulevaisuudessakin.

Edelliseen lauseeseeni viitaten se yksi kolmasosa (38%) lukiolaisista pojista edustaa jo karsinnoista selviytyneitä. Ne, jotka olivat kehityksessä enemmän kehityksessä jäljessä 'loppuvuodesta syntyneet' ovat tippuneet.

On mielenkiintoista, että ongelmaksi on nostettu se, että yliopistoissa ICT-alalla vähemmistö on tyttöjä, mutta lähes kaikilla muilla opintoaloilla vähemmistö on poikia - se ei ole ongelma.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

Mutta kovasti on porua pidetty siitä, että se naisen euro ei ole noussut pätkääkään viiteentoista vuoteen, joten ei ole tilastojen valossa osoitettavissa, että työelämässä olisi tapahtunut muutosta sukupuolten kannalta katsottuna.
(Mainittakoon, etten allekirjoita tuota naisen euroa käsitteenä, mutta tässä kohden sitä voi käyttää todisteena "pysähtyneisyydestä" kuitenkin, koska niiden tilastojen ulkoinen validiteetti lienee kuitenkin kohdallaan.)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta Vastaus kommenttiin #22

Tuo kommenttisi naisen eurosta kertoo sen, että miehinen valta on murtunut jo. Nimittäin monet tilastotieteilijät ovat laskeneet asiaa myös toisin. Jos otetaan mukaan tehdyt työtunnit mukaan eikä pelkkä esim. kuukaudessa saatava tulo, niin tuntia kohti saatu palkka on likimain saman suuruinen. Laskipa yksi tilastotieteilijä, että naiset saavat muutamaa prosenttia enemmän palkkaa tehtyä työtuntia kohden.

Kuvioon tulevat mukaan perhevapaat yms. Kyse ei olekaan palkasta vaan perhepolitiikasta. Perhepolitiikka taas on perimmiltään biologinen ilmiö. Perhepolitiikassa on paljon muuttujia, joiden hahmottaminen on hallituksellekin vaikeaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #24

Kuten mainitsin tarkoitukseni ei ollut perustella näkemystäni tuomalla käsitettä "naisen euro" esille faktana, vaan esimerkkinä siitä, että tilanne ei ole muuttunut, koska samojen laskelmien tulokset ovat jo parisen kymmentä vuotta sitten antameet saman tuloksen naisen eurosta eikä se kaventuminen kovin merkittävää ole ollut sitä aiemminkaan.

Toisin sanoen, olkoonpa syy tuohon naisen euroksi kutsuttuun tilastoharhaan mikä hyvänsä, asiain tila ei ole muuttunut siltä osin.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Kehityseroja kuvaa hyvin ADHD tapausten määrä. Loppuvuodesta syntyneillä on selvästi enemmän kuin alkuvuodesta syntyneillä ja ADHD:stä suurin osa - lähes kaikki poikia. Selityksenä on puolen vuoden ero kehityksessä ja pojilla vuosi pari lisää.»

Tuosta todella oli tutkimus taannoin. Kannattaa huomata, että kyse ei ollut varsinaisesti ADHD:stä vaan sen ylidiagnosoinnista, joka helposti aiheutuu, kun laitetaan vähän nuorempia lapsia, joiden toiminnanohjaus ja itsekontrolli eivät ole vielä aivan yhtä kehittyneitä kuin samassa ryhmässä olevat lähes vuoden vanhemmat lapset.

Mitä tulee poikien yliedustukseen, siinä saattaa olla osin kyse siitä, miten ADHD:n oireet vastaavat sukupuolelle tyypillistä käyttäytymistä ja mikä erottuu paremmin. Pojat muutenkin ovat aika koheltajia, jolloin impulsiivisen-hyperaktiivisen tyypin pojat eivät oikein erotu muista pojista, mutta tytöt erottuvat muista tytöistä. Ja päinvastainen ero inattentiivisen tyypin kohdalla – tyttöjä alidiagnosoidaan, koska käyttäytyvät kuten tytöt.

Kyse poikien ja tyttöjen välisissä eroissa tuskin on merkittävästi kyse kehitysasteesta ikäryhmässä, koska erot ovat melko lailla samat myös aikuisiässä (esim. Ramtekkar ja kaverit 2010). No, ehkä joku voisi sanoa, että miehet eivät koskaan aikuistu...

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta Vastaus kommenttiin #29

Pojat niin kuin tytötkään eivät ole homogeeninen joukko. Ongelmaksi nousee poikien kykyjen ja kehitysasteen suurempi hajonta tyttöihin verrattuna. Osa pojista pysyy hyvin mukana, mutta osalle ei löydy motivaatiota 'biologisesti eri-ikäisten joukossa'.

Tosiaan luin yhdestä tutkimuksesta (en muita tekijää), jossa todettiin, että kehityserojen vaikutus ulottuu yliopisto-opiskelijoihin - siis aikuisikään.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Sukupuoli on ihmisen anatominen ominaisuus. Ympäristötekijät, kuten kulttuuri, muokkaa ja roolittaa meitä. Suomessa ja Sakasssa enemmän, kuin muissa verrokkimaissaan.

Sinkkosen kanssa olen erimieltä. Ihmisen tulee voida kasvaa aikuiseksi omana itsenään, myös poikien.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Ei kai Sinkkonen ole väittänyt, että ihminen ei saa kasvaa aikuiseksi omana itsenään. Biologisilla ominaisuuksilla on 'ikävä' tapa vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen. Niillä on keskeinen merkitys tajunnan sisällössä.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Sinkkonen mainitsee - konteksti huomioon ottaen - että mieheksi ja naiseksi. Siis valmiisiin rooleihin.

Mainitsemasi "ikävä" tapa taitaa paremminkin olla seuraus kuin syy.

Lainaan itseäni: "Rakenteellisen todellisuuden ymmärtämiseen vaaditaan sen arvolähteen ymmärtämistä, josta todellisuus on saatu. Olemme unohtaneet siitä esihistoriallisen lunnonjärjestyksen. Ne järjestelmät, joissa ei subjektia ja predikaattia eroteta jyrkästi toisistaan, tomivat ”Laadukkaammin”. Laatu löytyy elämän Alusta, kaksijakoisen maailmankuvan takaa.

http://demoni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246301-menn...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #10

Millaisia ovat miehen ja naisen roolit? Molemmista löytyy varmaan jokin lyhyt ja ytimekäs kuvaus, jos ne kerran ovat valmiita.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #11
Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta Vastaus kommenttiin #14

Meillä saattaa olla merkitystä raamatulla ja Lähi-idän uskontojen alueella muilla lähes saman sisältöisillä pyhillä kirjoilla. Esimerkkejä uskonnosta riippumatta samankaltaisesta käyttäytymisestä - tehtävien jakautumisesta miehille ja naisille - on muista kulttuureista.

On totta, että arvojärjestelmä määrää lisääntymisoikeudet, mutta sukupuolten biologiaan sillä ei ole merkitystä. Ei ole merkitystä myöskään sillä, onko yhteisö matriarkaalinen vai patriarkaalinen.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #17

#17, #18

Sukupuoli on ihmisen anatominen ominaisuus. Se ei tarkoita sitä, että esi- tai varhaishistoriallisena aikana olisimme toimineet samoin kuin nykyisin.

Ihmisyydestä puhuttaessa, ajallisen perspektiivin tulee olla riittävän pitkä. Kulttuuriantropologia näkee ihmisen kulttuurisena artefaktina niin, että kulttuuri on luonnon ja ihmisen välissä. Pyhät kirjat ja muut selitykset tai teoriat ovat uuden ajan tuotteita uudesta ihmisestä. Siis sitä kulttuuria.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #14

Jaa. Entäs sille suurelle enemmistölle, jotka eivät käytä ko. opusta elämänohjeenaan?

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Mikä se "oma itse" on? Jos laitat lapsen tynnyriin kasvamaan, tuleeko hänestä sitten se täydellinen "oma itsensä"? "Oma itse" on suureksi osaksi harhaa ja maaginen kertomus. Ennemminkin on vuorovaikutuksen kautta haalittuja malleja, joita sovelletaan DNA:n rajoissa. Malli, johon et taivu, tekee sinusta oireilevan, puolipytyillä toimivan syrjäytyjän, mikä näyttäisi olevan kasvavassa määrin todellisuutta.

Ehkä nyky-yhteiskunta ei tarjoa pojille sellaista ja sellaisessa muodossa, mikä heitä motivoisi. He ovat biologisia selviytymiskoneita, joiden ei tarvitse selvitä mistään. Ei sellaisella ole mitään virkaa, ellei kykene sitä itsestään kaivamaan. Ei ole mitään suurta päämäärää tai perinteistä viitekehystä, jonka varassa toimia. Siihen vielä päälle se, että sellaista ei saa edes tarjota, koska on ehdotonta että jokainen on "oma itsensä", vaikka sitten vetämällä lääkkeitä, päihteitä tai vain katoamalla virtuaalitodellisuuteen ollakseen "joku muu".

Voi tehdä tai olla tekemättä, vain oma sietokyky on alarajana ja haasteena kilpailu pohjalle. Se näkyy tilastoissa. Feminisoimalla kaikkea lisää ne tilastot eivät siitä parane, vaan huononevat. Tämä kaikki on tietoisten poliittisten päätösten ja ympäristön muutosten tuottama tilanne - varmaa on, että aina joku häviää. Koska kyseessä ovat pojat, eikä jokin suhteellinen vähemmistö, se on heidän oma vikansa, etteivät ole enemmän sellaisia "omia itsejään" kuin yhteiskunta heiltä vaatii. Heitä ei nähdä uhreina. Se on kaiketi jonkinlainen haistattelun muoto ympäristössä, jossa ei muuta tehdäkään kuin nähdään uhreja.

Ja kun sinne yhteiskunnan huipulle katsoo, sehän on täynnä entisiä poikia, joten ei mitään ongelmaa, koska keskiarvot todistavat kaiken. Paitsi lähes kaikessa muissa tapauksissa pitää muistaa varoa yksilöiden keskiarvoistamista.

Perinteisesti kun on tarpeeksi nuoria miehiä, joilla ei ole mitään paikkaa, aletaan nurkkia sytyttämään tuleen. Sitä varten meillä on onneksi apteekit täynnä lääkkeitä ja erilaisia pornon muotoja.

Tämä utopia ei lopu, elleivät rahat lopu. Jos rahat loppuvat, maailma on taas täynnä haasteita, vaaroja ja kovaa työtä. Jos arvelen oikein, siinä maailmassa pojat pärjäävät tyttöjä paremmin.

Verorahoilla ylläpidetyt keskushallinnot ja niiden lait ovat rapistumassa. Mielenkiintoisin tilanne on juuri rahan kanssa; "Digitaalirahat" hakevat muotoaan, mutta jo nyt piirtyy kuva keskittämättömästä valuuttateknologiasta, jonka laki on koodissa, valta käyttäjillä ja sopimukset vain käyttäjien välisiä.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Tulkitsen vähän - pojat eivät siis saa kasvaa omana itsenään niine ominaisuuksineen, joita heillä on. Varmaankin olet oikeassa siinä, että poikien motivaatio tehdä niitä asioita, jota haasteeton yhteiskunta tarjoaa, on hukassa. Siihen viittasin kirjoittaessani kirjallisuudesta - sielläkin on käynyt 'sensuuri' epäsopivan ja sopivan luettavan suhteen. Kustantajat pystyvät vielä hallitsemaan kirjojen tuottamista.

Olet oikeassa - toimettomat turhautuneet pojat ja nuoret miehet ovat riski 'järjestäytyneelle yhteiskunnalle'. Ei voi olla niin, että suuren osan pojista annetaan syrjäytyä tai heidät syrjäytetään nyky yhteiskunnan, koulun erilaisen 'muodin' perusteella.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

#26

Jos tuo oli tarkoitettu kommenttiin #6, niin "oma itse" oli epäselvä ilmaisu.
Lapsen kasvatuksen ja sosiaalistuminen yhteiskuntaan, tulisi tapahtua tukemalla lapsen omia taipumuksia. Usein lapsi kuitenkin ohjataan ehkä tiedostamattakin rooleihin. Tämä koskee sekä tyttöjä että poikia.

Vanhanaikaisesta roolittamista tyttöjen ja poikien osalta, on tehty tutkimuksia esimerkiksi päiväkotien arkisten käytäntöjen kautta.

Uskonnot ovat magiaa ja indoktrinaatiota ei välttämättä tunnisteta.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #28

Uskontojen kohdalla se on itsestään selvää. Eri ajoille tyypillisten trendikkäiden ideologioiden kohdalla ei. Minä en näe suurta käytännön eroa ideologialla ja uskonnolla.

Lapsi ohjataan joka tapauksessa rooleihin vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ja se, mikä on milloinkin "haitallista" on yleensä ideologisesti määräytyvää. En minä ole ainakaan nähnyt yhtään tutkimusta todistamassa siitä, miten sukupuoliroolit tai niiden olemattomuus jossain päiväkodissa ovat vaikuttaneet mihinkin. Liekö niillä mitään marginaalista vaikutusta suurempaa merkitystä. Anekdoottiset todisteet ovat yhtä tyhjän kanssa.

Se, että uskoo niillä olevan jotain merkitystä ilman minkäänlaisia faktisia perusteita... no se on uskonnollista ajattelua se. Siihen kaikilla on vapaus. Ongelmat nousevat yleensä siitä, että niitä uskonnon kaltaisia viitekehyksiä aletaan tuputtamaan faktoina.

Sen sijaan voidaan kyllä pohtia, tekeekö kaikenlainen "sensitiivisyys" kasvatuksessa ihmisestä henkisesti vahvemman vai hauraamman. Tällä hetkellä olen taipuvainen uskomaan, että mitä vähemmän ristiriitoja, rasitteita ja vastoinkäymisiä joutuu kohtaamaan, sitä hauraammaksi rakentuu.

Sitä tukevat toki myös tilastot jossain määrin. Vuorovaikutus on myös ristiriitoja ja kuva itsestä kehittyy myös niiden kautta. Tyhjässä tilassa on myös vaikea hahmottaa itseään ja rajojaan tai tulla taitavaksi niiden kiinnipitämisestä. Että kun ei ole vastoinkäymisiä, jää lapsen tasolle kyvyssään käsitellä elämän huonompia puolia ja se johtaa äärimmäisiin reaktioihin normaaleissa asioissa.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta Vastaus kommenttiin #31

Tähän tekisi mieli liittää lausuma, jonka mukaan palaute on ainoa keino oppia asioita. Palaute voi olla monenlaista ja lapsen ja nuoren on sitä kohdattava oppiakseen. Eri asia on se, mitä pitää oppia ja miten palaute toteutuu - se ei ole välttämättä kenenkään antamaa, vaan koettua eri tilanteissa.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #31

Ei ole käytännön eroa uskonnoissa ja ideologioissa, on selvää. Politiikkakin on pelkästään ideologioiden sekamelskaa. Päiväkotitapauksetkin asettukoon omille paikoileen informaatiokentässä.

Minkä vuoksi työelämä Suomessa on segrekoitunut sukupuolen mukaan enemmän kuin verrokkimaissaan. Sen vuoksi, koska sukupuolittunut poliittinen ideologia?

Ratkaisevaa on lapsen sosiaalistuminen ympäröivään yhteiskuntaan. Lapsi kaipaa tietoa ja taitoa henkilöiltä, joiden kanssa hän on jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Asianmukaista tietoa myös työelämästä. Ristiriidoilta ei kukaan voi välttyä. Ideologiaa?

Elinikäisiä ongelmia saattaa seurata kasvatuksesta, jolla ihminen ohjataan ennalta määrättyyn rooliin. Koskee sekä tyttöja että poikia. Maailma on täynnä esimerkkejä.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #35

Segregoitumispointti on hyvä, vapaus valita saattaa vahvistaa sukupuolieroja. Mutta mitä väliä sillä on? Mitä eroa?

Lapsen sosiaalistaminen ympäröivään yhteiskuntaan on taas ongelmallisempi juttu. Lapselle pitää antaa eväät selvityä missä tahansa tulevassa muodossa siitä. Ihmisen pitäminen lähtökohtaisesti tuotantoeläimenä, jolta lypsetään veroja, kunnes se kituu omassa ulosteessaan, koska se on mittareiden mukaan hyvän elämän merkki, on minusta väärin. En minä ainakaan halua ketään sosiaalistettavan sellaiseen.

Tai työelämä tilanteessa, jossa ihmistyötä ei tarvita oikein mihinkään ja se, mitä jäljelle jää on vain marginaaliporukan tavoiteltavissa. Entä jos totuus on se, että työelämään valmistautuminen on ajanhukkaa? Se näyttää jopa todennäköiseltä, siitä on enemmän olemassaolevia todisteita kuin sukupuoliroolien olemisen tai olemattomuuden merkityksestä. Eikö siinä aseteta lasta rooliin, joka on hänelle haitallinen?

Kuten sanoin, anekdotaaliset todisteet ovat yhdentekeviä. Aina joku kärsii, nollasummapelit ovat tosiasia. Huvittavinta on se paradoksaalisuus, että käytännön valta-asetelmat ovat täysin päinvastaisia kuin teoreettiset, mutta maailmaa vaan kerrotaan päin vastoin. Ja kun se kertomus ei kestä, se luo ällistyttäviä ongelmia.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #36

Yhtä teatteriahan tämä on.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

No voi kauheeta, mulla on ollut miespuolisia esikuvia elämäni varrella?! Pitäiskös luopua niistä ja ottaa esikuvaksi joku naispuoleinen?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

OKM:n esitteestä :

"Yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun kohdalla maailmanlaajuisesti
havaittu sukupuoliero johtuu toki varmasti osin siitä, että tehtävissä paljon
käytetty chat-keskustelu saattaa olla tytöille tyypillisempää vapaa-ajantoimintaa kuin pojille. Lisäksi tehtävissä korostui lukeminen, jossa suomalaistytöt ovat PISA-tutkimuksen ensimmäiseltä kierrokselta lähtien suoriutuneet selvästi paremmin kuin suomalaispojat.
Suomalaispoikien keskimääräinen suoritustaso oli hieman yli OECD-maiden
keskitason. Tyttöjen ja poikien välinen ero luku- ja yhteistyötaidoissa
on kuitenkin niin merkittävä, että se tulee huomioida koulutuksen kehittä-
misessä."

Poikien tulisi ottaa mallia tytöistä - kehittää siis luku- ja kirjoitustaitojaan.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Olen vakuuttunut, että tytöt ja pojat ovat jonkin verran erilaisia myös yläpäästään. Minulla on kaksi tytärtä, jotka saivat kasvaa melko vapaasti. He eivät koskaan käyneet edes päivähoidossa, jossa olisi voinut saada tyttövaikutteita. Hankimme sekä tyttöjen että poikien leluja. Kyllähän he leikkivät myös vähän autoilla (tosin siinäkin roolit),ehkäpä eniten kuitenkin nalleilla, joilla oli nimet ja erilaisia rooleja. Roolileikit olivat ilman muuta kaikkein suosituimmat. He oma-aloitteisesti valitsivat ns. tyttö-leikkejä. Satuja luettiin paljon, piirtämistä, kirjainten opettelua ja tehtäväkirjojen täyttöä oli myös.

Keskittymiskyky vaikuttaa paljon oppimiseen. Onko pojilla huonompi keskittymiskyky? Vaatisiko pojat enemmän liikettä, heilumista oppiakseen? Sanot että poikien kehitys on lapsi/nuoruusvaiheessa hitaampaa kuin tyttöjen, varsinkin jos on sattunut syntymään loppuvuodesta. Eikö nämä pojat voisi mennä kouluun vuotta myöhemmin?

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Yksi syy poikien ja tyttöjen eroon on tietotekniikan erilainen käyttö. Pojat taitavat olla kärsimättömämpiä yrittäessään ymmärtää tietokoneen hyötykäytön merkitystä. Alla olevan tekstinpätkän lainasin kirjastani 'Tietokoneiden historiaa koettuna'.

Jo 1970-luvulla ennustettiin, että koululaitos joutuu motivaatiokriisiin – sitä kriisiä eletään. Tietokoneiden hakukoneet antavat ’vastauksen’ kaiken maailman kysymyksiin. Sääntönä on – mitä kysyy, sellaisia vastauksia saa. Otsikoiden lukeminen ei riitä. Paneutuminen syvällisesti johonkin asiaan auttaa myös lukemaan oppimisessa. Täytyy osata arvioida, onko luettu teksti tosiasioita vai huuhaata. Arvioinnin tueksi tarvitaan opettajien antamaa palautetta.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Vallalla oleva sukupuolettomuuskulttuuri on naisten ja tyttöjen kulttuuria. Se, että tarjotaan esimerkiksi luettavaksi materiaalia, jossa ongelman asettelu on sukupuolineutraalia. Itse asiassa tällainen materiaali esittelee asioita tyttöjen näkökulmasta.»

Mielenkiintoinen ajatus, vaikka en äkkiseltään tiedä voinko yhtyä siihen.

Tuota voinee katsoa ainakin kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin, ettei "sukupuolineutraali" oikeasti olisi sellaista, vaan siinä olisi jollain tapaa kätkettynä naisten näkökulma. Johtuisiko tämä siitä, että kirjoittajat ovat pääosin naisia? Eivät tosin taida olla – otetaan vaikka näyte lastenkirjojen valikoimasta. Löytyy Astrid Lingreniä, mutta jopa suurin osa kirjoittajista näyttäisi olevan miehiä, kuten Mauri Kunnas, jne. On tietenkin vaikea arvioida, miten "sukupuolineutraaleja" kirjat ovat.

Toinen on sitten se, onko sukupuolineutraalius ylipäätään enemmän naisten juttu? Eli toisin päin, onko sukupuolinormatiivisuuden korostaminen selkeämmin poikien tai miesten juttu? Ehkä, joskaan en nyt tiedä mitä tutkimusta tuosta voisi kaivaa. Ainakin homoseksuaaliset teot selvästi usein iljettävät miehiä, oletettavasti enemmän kuin tyttörakkaus naisia. Näin ollen miehet tuskin haluavat aiheuttaa epämukavuutta ja siksi ehkä korostavat heteronormatiivisuuttaan toisille miehille. Saattaa olla, että taustalla on naisten selkeä preferenssi heteromiehiin, jolloin miesten kannattaa välttää homoleimaa kuin ruttoa. Sinällään naiset kyllä mielellään ottavat homomiehiä kavereiksi, mutta kumppanien suhteen voi olla aivan toisin.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Tuo minun väite kirjallisuudesta perustuu, kuten mainitsin hätäiseen myyntiluetteloiden selaamiseen. Lasten ja nuorten kirjallisuus ovat lähtökohtaisesti erilaisia. Mielenkiintoista on, että blogiini saamissani kommenteissa ei nouse esiin yhtään alle 5 vuotta sitten kirjoitettua kirjaa, joka lähentelee nykysuuntauksen rajaa. Voin olla väärässä, mutta esittämässäni väitteessä voisi olla hyvä gradun aihe jollekin kirjallisuuden tutkijan alulle.

Kun olin nuori 1960/70 -lukujen taitteessa Suomessakin nainen oli 'holhouksessa' - esimerkiksi ei voinut mennä ravintolaan ilman miesseuraa. Tilanne oli lähelle sitä, mitä esimerkiksi Turkissa on nyt. Naisen asema on kehittynyt alistetusta yhteiskuntaa johtavaksi voimaksi, joka vaikuttaa kaikilla elämän aloilla. En vastusta, mutta ei ole hyväksi, jos yhä suurempi osa pojista syrjäytyy. Lukutaito on väline ja pojille tulisi olla tarjolla mielekästä lukemista 'vauhtia ja vaarallisia tilanteita' - näitä tarjoavat pelit, mutta eivät tue lukutaitoa samassa määrin.

Toimituksen poiminnat