*

karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Pihalla SOTEsta

En tiedä, koska kukaan muukaan ei tiedä, mutta keskustelussa puhutaan aidanseipäistä, kun pitäisi puhua siitä, minne aita tehdään ja miten. SOTE on meidän käyttäjien kannalta niin tärkeä asia, että sen ei pitäisi olla irtopisteiden kalastelun kohteena. Sen, että voidaan olla eri mieltä kuin hallitus tai oppositio ei pitäisi olla keskustelun, toiminnan motiivi.

Räväkkä keskustelu ja riitely tekevät tilaa uusille ehkä ei toivotuille ratkaisuille. Keskeinen kysymys on, minkä intressipiirin mukaan SOTEa tehdään. En tarkoita tässä pelkästään julkista tai yksityistä intressiä, vaan SOTEn sisäisiä intohimoja. Näitä tavoitteita voi ehkä parhaiten kuvata negaation kautta – siis millä eri tavoilla voidaan epäonnistua poliittisten päätösten lisäksi.

Lääkäreitä pidetään terveydenhuollon keskiössä – kuitenkin tulevaisuudessa perusterveyden huollossa toimiva lääkäri on lähes tarpeeton. Erilaisia hoitajia tarvitaan ihmisten neuvontaan ja auttamiseen, mutta pöytänsä takana istuva tietokoneruutua tuijottava lääkäri voidaan korvata tekoälyllä, ohjelmistorobotilla. Lääkäri tekee diagnoosinsa 3-5 yksittäisen havainnon perusteella – kun taas ohjelmistorobotti voi perustaa hoito-ohjeensa lähes kaikkiin potilaasta tehtyihin näytteenottoihin ja mittaustuloksiin. Erikoissairaanhoidossa lääkäreitä tarvitaan robottien avustajina. Lääkärien aseman muuttuminen tulee johtamaan viivytystaisteluihin, joita on nähty vuosien varrella muiden ammattikuntien toimesta.

SOTE-ICT eli tietokonejärjestelmät on myös keskeinen epäonnistumisen lähde. Vielä tänään (8.9.2017) kerrottiin Oriolan ongelmista toimittaa lääkkeitä apteekeille. Yrityksen ongelmien syynä on kerrottu olevan toiminnanohjausjärjestelmän muutoksen aiheuttamat virhetoiminnot tai toimimattomuus. En tiedä ongelmien syytä, mutta oman kokemukseni (tietokoneiden kanssa vuodesta 1969) perusteella tekisin ’valistuneen arvauksen’. Oriolan johdossa ei ole ymmärretty, mitä ollaan tekemässä ja palvelun osto on määritelty huolimattomasti. Tämän lisäksi palvelun toimittaja on nähnyt tilaisuuden rahastaa väärin määritetyllä toimeksiannolla. Oriolan tapaus on yksi varoittava esimerkki ongelmien ilmaantumisesta.

Tietojenkäsittelyn toimittajat myyvät mielellään suljettuja ratkaisuja – järjestelmä voidaan toimitta ’vaikka ilmaiseksi’, kun jatkuva rahan tulo on taattu. Ainoa oikea ratkaisu on avoimien rajapintojen tekeminen, niihin voidaan tulevaisuudessa liittää joustavasti eri toimijoiden tuottamia järjestelmiä. SOTE vaatii parasta mahdollista osto-osaamista. Tiimissä pitäisi olla kansalainen (eläkeläismummo), hoitaja, visionääri, tietokoneosaaja ja terveyskeskuslääkäri. Lisäksi tiimissä voisi olla raha-asioista vastaava ja se ylilääkäri.

Rakennuksista voi tulla epäonnistumisen muistomerkkejä. Paikallispäättäjät näkevät mielellään omalla kylällään terveyskeskuksen, mutta jos ainoa mitä voidaan tehdä on, että lääkäri sanoo: ”katsotaan pari viikkoa – jos tuntuu kipuja ota buranaa”. Ongelma on siinä, että nykylääkäri kohtaa potilaansa mahdollisesti kerran eikä seurantatietoa kartu – lääkärin on vaikea päästä ekspertin tasolle. Muinaisina aikoina, jolloin oli yksi lääkäri kunnassa, niin hän pystyi seuraamaan yksittäisten ihmisten kohtaloita ja oppimaan niistä. Perushoidon tarpeen täyttäisivät kylillä aidosti kiertävät hoitajat - toisaalta niinhän vanhusväestöä nykyisinkin hoidetaan.

Entä jos. Monet pelkäävät kermankuorijoita, jos SOTE toteutetaan hallituksen mallin mukaan. Jos SOTE toteutuu torsona tai jää toteutumatta, niin yksityisten toimijoiden painoarvo kasvaa hallitsemattomasti. Seurauksena on auttamattomasti kahden luokan kansalaisia. Ne, jotka ovat työssä saavat työterveyshuollon ja muut selvitköön parhaaksi katsomallaan tavalla.

SOTEn korvaajaksi saattaa ’yllättäen’ ilmestyä ylikansallisia googleja ja mikrosofteja, jotka kehittyneen tekoälyn voimin ottavat markkinat haltuunsa. Ihmisille voidaan myydä 200-300 euron aloituspaketti, joka sisältää rannekkeen jatkuvaan terveydentilan arviointiin ja kotianalyysipaketin, jonka avulla voi tehdä keskeisimmät laboratoriokokeet. Nämä tiedot siirtyvät pilvipalvelimelle ja tarvittaessa ’googlesoftin’ lääkäri ottaa videoneuvotteluyhteyden asiakkaaseen. Lääkkeet toimitetaan ’googlesoftin’ apteekista postitse – jos posti on olemassa. Halvimmillaan järjestelmä toimii mainosrahoitteisesti. Premium palvelussa on kuukausimaksu.

 

Poliitikoilla on paineita päättää millainen on suomalainen SOTE.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Tekniikan kehittyminen ja ihmisten ikääntyminen ei välttämättä ole yhteensovittamaton asia. Monet terveyden- ja sosiaalihuollon palveluista voivat toteutua kotona joko omatoimisesti tai avustettuna. Erilaiset tavat diagnosoida ihmisen olemista kehittyvät kiihtyvällä tahdilla – moniin ongelmiin voidaan puuttua ennen kuin niistä tulee elämää rajoittavia.

SOTE-keskustelu on nyt tauolla, mutta mitä tapahtuu kulissien takana. Kunnissa tapahtuu liikehdintää yksityistämiseen ja sen perumiseen – kukaan ei oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Keskeistä olisi kuitenkin ottaa kansalainen mukaan projektiin asiantuntijana eikä pelkästään toiminnan kohteena.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

--Lääkäreitä pidetään terveydenhuollon keskiössä – kuitenkin tulevaisuudessa perusterveyden huollossa toimiva lääkäri on lähes tarpeeton.

Mitenkähän tekoäly ratkaisisi sellaisen ongelman, jotta potilaat eivät suinkaan aina puhu totta ja toisaalta voivat olla psykoottisia, ts. toimivat harhaluulojen ja harhojen ohjaamina?

--Lääkäri tekee diagnoosinsa 3-5 yksittäisen havainnon perusteella – kun taas ohjelmistorobotti voi perustaa hoito-ohjeensa lähes kaikkiin potilaasta tehtyihin näytteenottoihin ja mittaustuloksiin. Erikoissairaanhoidossa lääkäreitä tarvitaan robottien avustajina.

Asioit siis mieluummin itse robotin, kuin lääkärin vastaanotolla? Oletanpa, että useimmat ihmiset asioivat mieluummin lääkärin vastaanotolla.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Ongelmana on terveydenhuollon hierarkia, joka painottaa lääkärin merkitystä muiden asioiden kustannuksella. Oman kokemuksen mukaan olisin joissain tapauksissa tullut paremmin hoidetuksi tekoälypohjaisen järjestelmän avulla. Tosiasiassa esim. monet leikkaukset tehdään jo nykyään robottien avulla.

En olisi heittämässä lääkäreitä pois, mutta toimenkuva ja taidot pitäisi määritellä uudestaan. Ehkä lääkärillä olisi paikka likempänä potilasta tekemässä 'sormituntumalla' diagnoosia ja tarkkailemalla potilaan tilaa. Intuitiolla ja ekspertiisillä olisi tilausta. Tekoäly pystyy ylivertaiseen laboratorionäytteiden ja mittaustulosten analyysiin tulevaisuudessa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

--Ongelmana on terveydenhuollon hierarkia, joka painottaa lääkärin merkitystä muiden asioiden kustannuksella.

Miten? Yleensä valitetaan, jotta lääkärin vastaanotolle ei pääse, tai aikaa on liian vähän, onko sekin liikaa?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

--Tekoäly pystyy ylivertaiseen laboratorionäytteiden ja mittaustulosten analyysiin tulevaisuudessa.

Enpä usko tuotakaan, pelkillä arvoilla ei tee mitään. Jos maksa-arvot ovat koholla, mutta potilas kertoo nauttineensa toissavuonna pullollisen pilleriä, tekoäly käynnistää lisätutkimuksia. Lääkäri hoksaa, jotta höpön höpön...varsinkin, jos vanha viina vielä aamulla haisee.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta Vastaus kommenttiin #5

Siinä se ongelma. Lääkärillä on usein ennakko-oletus jostakin asiasta. Itselläkin on kokemuksia korkeista maksa arvoista, vaikken käytä alkoholia, niin lääkärin oletus on aina ollut alkoholi, kunnes vähemmän kokenut (ei vielä kaavoihin kangistunut) kandidaatti selvitti asian.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #6

>30 vuoden kokemuksella voin kyllä kertoa, että yleensä ongelma on kyllä se, että ihmiset eivät rehellisesti kerro alkon käytöstään, mikä useimmissa tapauksissa on maksa-arvojen nousun syy. Ihmiset eivät suinkaan rehellisesti vastaa sitä koskeviin kysymyksiin. Mitenkäs tekoäly siitä selviää, että potilas antaa vääriä tietoja?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Olipa erinomainen ensimmäinen kappale. Siitä voi olla samaa mieltä siitä sanaakaan pois ottamatta tai sanaakaan siihen lisäämättä.

Tosin ei tämä ole ainoa asia, jossa on tärkeämpää olla eri mieltä kuin samaa mieltä. Politiikkaa leimaa kaiken kaikkiaankin halu kaivaa muiden esityksistä ne huonot yksityiskohdat, joilla esityksen voi kaataa, sen sijaan, että hakisi sitä, mikä siinä on hyvää ja mitä voisi parantaa.

Tietojärjestelmien osalta on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että niissä on vielä käyttöönottovaiheessa ongelmia. Jolloin aina pitää olla suunnitelma, miten toimitaan, kun käyttöönotto epäonnistuu.

Tuosta (diagnosointi)robotit vs. lääkärit en olisi lainkaan varma. Lääkäreitäkin on tietenkin sekä ammattitaidoltaan että asenteeltaan erilaisia. Mutta on vaikea kuvitella, että robotti olisi kovin neuvottelutaitoinen kuitenkaan. Olen pari kertaa ollut sellaisessa tilanteessa, että lopullinen ratkaisu tehtävistä hoitotoimenpiteistä on jäänyt minulle itselleni. Lääkäri on tietenkin antanut ensin kattavan näkemyksen eri vaihtoehdoista ja todennäköisyyksistä. Vaikea kuvitella, miten robotti tällaisen neuvottelun hoitaisi, koska kyse ei ole puhtaasti päätöspuusta.

Mutta muuten olen samaa mieltä, että perusterveydenhoidossa hyvä hoitaja voisi kyllä hoitaa monia lääkärin hommia. Tosin silloinkin usein on kyse enemmän neuvottelutaidosta. Ihminen on saatava tekemään itse oikeita valintoja. Se on usein enemmän kiinni henkilöstä kuin koulutuksesta.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Itse asiassa lääkäri nykyisinkin luottaa tietokoneeseen - verikokeista yms. tulostuu raja-arvot, joiden sisällä mittausarvojen pitäisi olla, jotta ihminen olisi terve. Monet lääkärit näyttävät luottavan 'sokeasti' noihin rajoihin - et voi olla pahasti sairas, kun tulehdusarvot ovat noin hyvät jne. Lääkäriohjelmistorobotti voisi ottaa mukaan arvioon useampia muuttujia myös menneisyydestä ja online.

Oikeastaan kirjoitan tulevaisuudesta, jolloin kotidiagnostiikka on varsin yleistä ja dataa on runsaammin käytössä kuin nykyään. Lääkäriä tai hoitajaa tarvitaan ihmisten välisen luottamuksen synnyttämiseen - on yhteinen tavoite tervehtyvä ihminen.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Aika pitkälti samaa mieltä. Usein tosiaan muutos on parempi signaali kuin arvo. Vaikka erilaiset arvot ovat 'kelvollisia' eri ihmisille, yksittäisen ihmisen kohdalla muutos voi kertoa enemmän.

Siinä mielessä monien mittausten tulokset ja tulosten muutokset olisivat tosiaan hyvää perusdiagnostiikkaa, joka varmaan olisi myös tiettyyn tasoon saakka automatisoitavissa. Tekoäly (diagnostiikkarobotti) pystyisi varmaan myös tarjoamaan monipuolisesti analysoitua tietoa. Mutta jossain vaiheessa varmaan tarvittaisiin ihmistä, joka luottaisi riittävästi mutta ei liikaa automaation tuloksiin ja pystyisi tekemään tarvittaessa (kokemukseen perustuvia) intuitiivisia johtopäätöksiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset