*

karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Esineiden internet, lupauksia ja toiveita

Tiedetilan tietokonemuseon kesän avajaisseminaari pidettiin lauantaina 28.5.2016. Keskustelun aiheina tietokoneiden historia ja esineiden internet (Internet of Things, IoT). Osallistujia oli ympäri Suomea yhteensä yli 20.

Museokierroksella pysähdyttiin Luxor ABC tietokoneosaston luona. Luxor oli aikoinaan osa Nokiaa ja pysähdyksen teki ajankohtaiseksi Microsoftin suuret 1350 hengen irtisanomiset. Vuonna 1986 Nokia ilmoitti ABC-tietokoneiden kehityksen loppuvan ja jatkossa ruotsalaisten oli tyytyminen ABCXenix-koneiden asemasta Nokian MikroMikko 3 -tietokoneisiin, jotka Ruotsissa nimettiin ABC 600 -tietokoneiksi – näissä oli Microsoftin DOS-käyttöjärjestelmä. Ilmoituksen myötä suurin osa ABC:n jälleenmyyjistä (Team 100) alkoi myydä muita merkkejä. Joidenkin mielestä tämä Nokian toimenpide oli alku suomalaisen ja ruotsalaisen tietokonetuotannon ja suunnittelun alasajolle.

ABC-osastolla muisteltiin myös Nokian vuoden 2003 kosketusnäyttöpuhelinta (Nokia 7700) ja vuoden 2008 puheentunnistus ja puhesyntetisaattoripuhelimia, joista isot johtajat sanoivat, että ei niitä kukaan tarvitse. Historia kertoo kuitenkin molempien ideoiden elinvoimasta Applen toteuttamina.

Graafisen käyttöjärjestelmän kehitystä käytiin läpi Xeroxin Alto 1:stä Applen Lisan ja Macin kautta Windowsiin. Windowsista puhuttaessa oltiin suorastaan tuohtuneita Win 10:n omatoimisista asentumisista ja oletusohjelmien vaihtamisesta päivitysten yhteydessä.

IoT

Suomi liittyi kansainväliseen internettiin 1988/89 taitteessa. Lähtökohtana oli yliopistojen verkko FUNET, jonka tavoitteena oli parantaa tutkijoiden kommunikaatiomahdollisuuksia toisten tutkijoiden kanssa. Tietokoneet yksilöitiin IP -osoitteiden avulla. Käyttöön tuli IPv4, jossa osoitteita oli teoreettisesti laskettuna noin 4 miljardia. Tehoton käyttö vähensi määrää tuntuvasti ja seurauksena on ollut osoitteiden loppuminen. IPv6 ratkaisisi pulmat lähes rajattomalla osoitteiden määrällä.

Esineiden internetissä keskeisenä ajatuksena on antaa erilaisille esineille ja kohteille oma IP-tunnus, jonka avulla ne ovat löydettävissä internetistä. Seminaarin aikaan tavallisille ihmisille tarjolla olevia IP-osoitteita ei ollut (tai ne ovat kalliita) saatavissa. IPv6 on lapsen kengissä ja Network Address Translation (NAT) tekee laitteiden käyttämisen hankalaksi ja epäluotettavaksi. Käytännössa IoT toimii sisäverkon puitteissa harmailla osoitteilla (ei julkisia). Ennen kuin palveluntarjoajat, puhelinoperaattorit yms. tulevat mukaan toimivalla IPv6 järjetelmällä, IoT on hurskas toive laajemmassa käytössä.

Esineiden internet kohdistuu siis johonkin esineeseen tai kohteeseen, joka tarkkailee ympäristöä tai itseään ja on yhteydessä pilvipalveluun. Esineessä sinänsä voi olla jonkin verran älykkyyttä, mutta laskenta ja jatkotoimenpiteet toteutetaan pilvipalvelussa. Tulokset voidaan tämän jälkeen välittää niihin paikkoihin, joissa niitä tarvitaan tai niille jotka tekevät tietojen vaatimat toimenpiteet.

Seminaarissa esiteltiin (Kari Kotiranta) ikäihmisten peer to peer turvallisuusverkostoa, jossa tarkkaillaan kodin laitteita ja pilvipalvelussa päätellään, onko vanhan ihmisen kotona kaikki OK. Tulokset välittyvät kaikille ryhmään kuuluville henkilöille. Tavoitteena on lisätä turvallista asumista kotona.

Esineiden ja antureiden liittäminen voi tapahtua kahdella tavalla, joko johtimien avulla (esim one wire) tai langattomasti. Pekka Ritamäki esitteli ESP-8266 moduulin mahdollisuuksia ja ongelmia WIFI yhteyksien rakentamisessa. Kyseiset moduulit ovat osoittautuneet käteviksi langattomia yhteyksiä rakennettaessa.

Risto Leppänen esitteli Arduino-mikrokontrolleriin pohjautuvaa tasapainolautaa. Esitelmässä käytiin läpi suunnittelun ja rakentamisen vaiheet sekä vastaan tulleet ongelmatilanteet. Lopputulos oli omin silmin katsottavissa – prototyyppi pysyi tasapainossa pöydällä, jollei paria kaatumista oteta huomioon. Ohjelman kehitys oli vielä kesken.

Suurin IoT-laite esittelyssä oli Hannu Airaksen idea pyörremyrskyssä energiaa tuottavasta generaattorimoduulista. Ajatuksena oli, että laitteeseen rakennettu älykkyys pitää myrskygeneraattorin oikeassa suunnassa yksinkertaisen, mutta tehokkaan järjestelmän avulla. Yhteys pilvipalveluun antaa suunnistustiedot ja suorittaa tarvittavan laskennan. Lopputulokseksi saadaan mahdollisuus ohjata pyörremyrskyjä useiden laitteiden avulla ja runsaasti energiaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Esineiden internet on harmaa käsite, asia, josta puhutaan paljon, mutta kukaan ei oikein tiedä tarkasti mistä puhutaan. Lupauksia on paljon, mutta toteutukset ovat harvassa.

Asia ei oikeastaan ole uusi. Teollisuudessa vastaavia asioita on ollut käytössä vuosia. Pilvipalvelut keksittiin jo 70-luvulla - silloin niitä nimitettiin keskustietokoneiksi. Uutta on tapa tehdä samoja asioita eri paikoissa: mittauspisteessä ja pilvipalvelussa. Käyttäjä voi lähestyä asiaa kätevästi esim. QR-koodin tai MFR:n avulla.

Tiedetilan tietokonemuseon kesän avajaisseminaarin esitykset selvensivät käsitettä ja toivat esiin sovelluksia.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Näiden IoT-leivänpaahtimien turvallisuus jää markkinointihypetyksen varjoon, varsinkin kun helppokäyttöisyys harvemmin kulkee turvallisuuden kanssa. Hyvä huono esimerkki on WPS käyttö yhteyden muodostamiseen.

Toimituksen poiminnat