karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

KETTU, kädentaito, työttömyys

  • Yhteistyön tulos - kiva 3D vaikutelma
    Yhteistyön tulos - kiva 3D vaikutelma

Otsikon on tarkoitus kertoa kuntouttavasta työtoiminnasta/koulutuksesta. Forssassa pääsin sattumalta mukaan KETTU-kurssien päättäjäisiin. Lähes kaikissa maaseutukunnissa päättäjät hikoilevat kasvavien pitkäaikaistyöttömien määrien kanssa - jotain tarvitsisi tehdä. Forssassa on tehty - kansalaisopisto (Wahren-opisto) järjestää pitkäaikaistyöttömille kursseja, joiden avulla on tarkoitus aktivoida ihmisiä eikä pelkästään säilöä. Kurssipäiviä on kaksi viikossa ja oppituntien määrä neljä kerrallaan.

Ottaessani kuvia näyttelystä, keskustellessani oppijoiden ja kurssin vetäjän kanssa tulin vakuuttuneeksi kurssien ideasta. Tavoitteena ei ole ammatin oppiminen vaan itseluottamuksen palauttaminen. Kansalaisopisto on varsin hyvä ympäristö tällaiseen toimintaan. Ketään ei leimata, jokainen voi valita omaan oppimispakettiinsa omat kiinnostuksen kohteensa ja toiminta mahdollista sosiaaliset kontaktit 'puolueettomassa' ympäristössä. Kansalaisopistolla on omasta takaa kymmeniä tai satoja opettajia ja sopivia tiloja.

Nämä KETTU-kurssit olivat kädentaitopainotteisia, vaikka kaikki muukin opiston tarjonta on mahdollisuutena läsnä. ”KETTU” tulee sanoista Kehittäviin Elementteihin Tutustuminen. Oli ilahduttavaa kuinka vahvasti kurssilaiset olivat omien töittensä takana. Sain tekijöiden selityksen monesta työstä. Aivan selvästi pitkään työttöminä olleet olivat löytäneet itsestään uusia mahdollisuuksia ja luovuutta.

Edellisessä blogissani esittelin käsityöhanketta ('Ulos mailmahan viä …'), jossa loppuseminaarissa Marja-Liisa Rönkkö kertoi opettajaksi opiskelevien käsitöiden tekemisen orientaatioista: tehdään tarpeeseen, opetellaan tekniikkaa, mukaillaan perinnettä ja ilmaistaan itseä. KETTU-kurssilaisilla oli keskustelujeni pohjalta samankaltaisia tavoitteita. Osa teki koruja lahjaksi, joku teki tuhkakupin omaan käyttöön, toinen opetteli huovuttamaan kaulaliinan ja oli niitä, jotka omaksi ilokseen iloittelivat esim. väreillä. Töitä oli paljon ja tekijöistä loisti ylpeys – oli kokeiltu toisinaan onnistuttu toisinaan ei. Mutta oli saatu jotain immateriaalista materiaalisen lisäksi.

Silmiin pistävää ja korvin kuultavaa oli ryhmien vahva sosiaalinen verkosto – yhteinen opiskelu oli hitsannut ryhmät yhteen. Kysymykseen mitä nyt seuraa, yksi mies vastasi, että ensin valuu kyyneleet ja katsotaan sitten.

Forssassa on kevätkaudella 2015 kaksi uutta KETTU-kurssia – toinen on edellisten jatkokurssi ja toinen on yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa. Ollaan etsimässä ja löytämässä uudenlaisia toimintamuotoja, joista hyötyvät pitkäaikaistyöttömät, kaupunki (ei tule sakkomaksuja) ja kansalaisopisto. Kustannuksissa puhutaan satasista koulutukseen osallistuvaa kohti.

Kaikille avoimessa päättäjäistilaisuudessa tarjottiin kahvia ja kakkua. Ovella sisään mennessä sain ilmaisen arvan, jossa oli numero 17. Onnetar nosti numeron kun arvonnan kohteena olivat sukat - oikein hyvät sukat. Lienee tarpeetonta kertoa, että nekin olivat jonkun KETTU-kurssilaisen kutomat.

 

En kysynyt, mutta varmaankin tämä Forssan malli on kopioitavissa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Työttömyys ei ole tauti tai työttömyys ei ole yksilön tauti. Kyse on pitkälti yhteiskunnan päättäjien virhearvioinnista. Palkkatyö on ollut yliarvostettua yrittäjyyteen verrattuna. Lähes jokaisella paikkakunnalla ammattioppilaitokset ovat kouluttaneet työvoimaa sille isolle menestyvälle yritykselle ja pienyritykset on unohdettu. Lama-aikoina kuitenkin päävastuun työllisyydestä kantavat pienet yritykset. Tilannetta yritetään korjata ajamalla ihmisiä pakkoyrittäjiksi - ihmisiä, joilla ei ole siihen valmiuksia.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Hyvältä kuulostaa. Muutenkin tilanteita joissa ihmiset voivat opetella toisiltaan taitoja voisi olla enemmän, taitojenvaihtopisteitä.

Pekka Heliste

Työttömyys on vamma, joka päättäjien mukaan vaatii kuntoutusta.

Jos työttömyys ei olisi vamma niin silloinhan kuntoutusta ei tarvittaisi

Minusta on nöyryyttävää, että ensin työttömältä kielletään osallistumasta vapaaehtoistoimintaan ja sen jälkeen hänet pakotetaan toimintaan, josa ei varmasti ole hyötyä.

Aktivoinnin tarkoitus onkin vain kiusata työtöntä ja estää mahdollinen matkustelu. Aktivointi estää tehokkaasti matkustelua ja esim vanhempien hoidon, jos he ovat kauempana

Eli tarkoitus on ensin tappaa kaikki aktiivisuus ja sen jälkeen tehdä ihmisestä taas "aktiivinen". Aktivointiin joutuneiden työllistymisodennäköisyys on jopa pienempi kuin passiivisina pysyneiden

Aktivointi on kuin juutalaisen tähti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Työttömyys sairastuttaa monia.
Ketkä kieltävät työtöntä osallistumasta vapaaehtoistoimintaan?

Pekka Heliste

Työkkärit tietysti, vapaaehtoistoimintaan osallistuminen merkitsee karenssia.

http://www.ylasatakunta.fi/uutiset/22-parkano/372-...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #9

Ei sellaista sääntöä voi olla.

Pekka Heliste

Enpä ole kuullut, että pakkotyö olisi ketään parantanut, ehkä 30-luvun Saksassa, jossa työtön pääsi kyllä vaivoistaan leirillä

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Yleensä nämä työttömien aktivointiyritykset lähtevät liikkeelle muutamasta "ajatusvankilasta":
1) Joutilaisuuden kauhistus
- Joutilaisuuteen liitetään perinteisesti paheet
- Työ kuntouttaa sisällöstä riippumatta
- Työtekijän on oltava jotenkin hyödyksi, vaikkapa virkkaamalla patalappuja varastoon ilman kannattavuuslaskelmia, hyötyi työn suorittaja ko. toiminnasta tai ei (työelämävalmiudet).
2)Työ ratkaisee kaiken
- Kun toiminnalla on etuliite työ, niin oletetaan kyseessä olevan köyhyydentorjunnan.
- Jos ihmisellä on työtä, niin muut ongelmat voidaan unohtaa, koska hän kuitenkin on työkykyinen.
3)Työtön on saamaton objekti
- Viranomaisen tehtävä on etsiä työttömälle "sijoituspaikka" ja määrittää toiminnan sisältö.
- Työttömien piileviä voimavaroja ei kaiveta esille hyödynnettäviksi.
4) Liikkeellä olevan rahamäärän ja työttömyyden välillä ei ole yhteyttä
- Kaikki on työttömästä itsestään kiinni
5) Aktivointi on hyväntekeväisyyttä ja sitä suorittavat hyvät ihmiset.

Pekka Heliste

Pitkäaikaistyöttömiä on useimmiten 50-62-viotias ja tehnyt töitä 30-40 vuotta. Kyllä tuossa ajassa oppii työelämän ja rutiinit

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Nämä kansalaisopiston kurssit poikkeavatkin yleisestä valtavirrasta siinä, että myös työtön on subjekti omine valintoineen. On kuitenkin sanottava, että mukana on aktivoinnin idea, mutta niin, että annetaan kokea osaamista. Osaamisen kokemus auttaa itsetunnon säilyttämisessä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Teinkin listan sudenkuopista, joihin tähän saakka on astuttu. Itse kaavailin erään työttömienyhdistyksen palvelusisällöksi kerran seuraavaa:
MUISTIO ”YRITYSRIIHI” – TOIMINNASTA
Työttömillä henkilöillä on erikoistaitoja sekä ns. hiljaista tietoa, mikä ei useinkaan nouse esiin ja jää siten hyödyntämättä. Aivoriihitoiminnassa on mahdollisuus nostaa näitä vahvuuksia esille ja luoda tiimitoiminnan kautta synergiaa uusien yritys- tai tuoteideoiden luomiseksi. Työttömät ovat myös hyödyntämätön voimavara rakennettaessa ideoiden pohjalle rakentuvaa uutta taloudellista toimintaa aluksi projektiluontoisesti. Kehitystyössä mukana olleilla on hyvät mahdollisuudet työllistyä jatkossa, joten hekin hyötyisivät toiminnasta.
MITÄ ”YRITYSRIIHI” – TOIMINTA VOISI OLLA
Yritysriihi – toiminta alkaa aivoriihenä joka seuloo hyvät ideat suuresta määrästä esiin nousevia vaihtoehtoja. Aivoriiheen osallistujat olisivat asiasta kiinnostuneita työttömiä ja osallistujiksi voidaan ottaa myös seniorijäseniä, jotka tuovat kokemuksellista lisää toimintaan mukaan.
Seulonnan jälkeen alkaa tuotekehitysvaihe valittujen ideoiden pohjalta. Se tehdään tiimityönä asiaan vihkiytyneiden osanottajien toimesta, tarvittavaa asiantuntemusta ja rahoitusta voidaan hankkia tarvittaessa mahdollisista ko. lähteistä.
Toiminnan fyysinen rakentaminen ja markkinointi aloitetaan toimivan tuotteen pohjalta. Samalla on aloitettava yrittäjien etsiminen toimintaa varten.

Kuntoutuksen tarpeessa oleville henkilöille:
MUISTIO ”KOSKI” – TOIMINNASTA
On tullut ilmi mm. Kuntakokeilun yhteydenpidon pohjalta, että X-kunnassa löytyy suurehko joukko vaikeasti tavoitettavia ja ilmeisen vaikeasti aktivoitavia henkilöitä. Nämä henkilöt olisi löydettävä jalkautetun palvelun avulla ja etsittävä heille heidän ongelmiinsa soveltuvia palveluita.
Ennakkoon voidaan otaksua heidän olevan vakavasti päihdeongelmaisia tai mielenterveysongelmien vuoksi erakoituneita henkilöitä, joiden kielteinen elämän kehä on syrjäyttänyt heidät normaalin sosiaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle. He eivät kykene hakemaan omatoimisesti yhteiskunnan tarjoamia palveluja.
Alkoholiperäisesti X-maakunnassa kuolleita henkilöitä viimeisten tilastojen mukaan (2011) on vuosittain 57,5 henkilöä / 100 000 asukasta (luku on korkein Suomessa) kun valtakunnallinen taso on 35 henkilöä / 100 000 asukasta. Vahvoja viitteitä kasautuneista ongelmista siis löytyy jo tilastollisen tarkastelun pohjalta.
MITÄ KOSKI – TOIMINTA VOISI OLLA
Koskitoiminnan lähtökohtia kuvaavat avainsanat ovat: Yhteisöllisyys, vertaisuus, osallisuus ja voimaantuminen. Toiminnan fyysisillä puitteilla on tärkeä rooli. Luonnonläheisyys ja sopiva etäisyys houkutuksista ovat merkittäviä tekijöitä. Ohjaustoiminnan tulee olla vastuuttavaa ja tapahtua mahdollisimman vertaiselta tasolta. Osallisuus syntyy arkirutiineihin osallistumisesta ja kokemuksen jakamisesta.

Toimituksen poiminnat