karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Käsityö ja kädentaidot osa elämää

Ulos mailmaha viä – taitaa olla Rauman kieltä, mutta on myös hankkeen nimi, jossa on luotu yhteyksiä kaikkien Satakunnan kansalaisopistojen ja Islantilaisten toimijoiden välille – tosin mukana myös ollut Sastamalan Opisto on enemmän Pirkanmaata kuin Satakuntaa. Hankkeessa on opeteltu ristiin islantilaisten kanssa erilaisia tapoja lähestyä kädentaitoja.

Hanke on tällä hetkellä ajankohtainen, kun opistojen opinto-oppaat ovat tulleet koteihin ja sadattuhannet innokkaat oppijat etsivät itselleen sopivia opintopiirejä. Kädentaidot muodostavat suuren osan opistojen tarjonnasta ja ihmisillä on erilaisia kädentaitoihin liittyviä haaveita.

Hankkeen päätösseminaarissa muisteltiin molemmissa maissa pidettyjä opintojaksoja – oli kultakirjontaa, helmitöitä, villalankakirjontaa, puukon tekemistä, tuohitöitä yms. Yhteinen käsitys oli, että paljon oli opittu. Oli saatu tärkeitä yhteistyökumppaneita ja uusia ideoita myös suomalaisia oppijoita varten. Oli myös yhteyksiä pienyritysten kesken.

Päätöskokouksessa oli myös pari luentoa tieteellisen käsityön tutkimisesta. Seija Kojonkoski-Rännäli tunnustautui fenomenologisen lähestymistavan kannattajaksi. Kädentaitojen harrastaminen on usein intohimoista rakastumista tekniikkaan ja materiaaliin. Kädentaidot antavat kokemuksen oppimisesta ja edistymisestä. Kansalaisopistossa jokainen tekee omien kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Tuotteet tuntuvat hyviltä päällä ja niitä on mukava hypistellä. Esitelmä keskittyi ns. naisten töihin kankaisiin koruihin yms.

Ainakin yhtä mahtava kokemus on kun saa aikaan puukko, viulu, kaappikello tms. Miesten kädentaidot, ollaan sukupuolisensitiivisyydestä mitä mieltä tahansa, ovat kansalaisopistoissa tavallisesti lapsipuolen asemassa. Kaikkiin piireihin ovat sekä miehet ja naiset tervetulleita, mutta en muista nähneeni yhtään miestä kudontapiirissä. Sen sijaan naiset ottavat ilahduttavasti haltuunsa perinteisesti miehille kuuluneita kädentaitoja.

Toisessa esitelmässä käsiteltiin opettajaksi opiskelevien orientaatiota tehdä käsitöitä, kun he saivat valita vapaasti aiheen. Orientaatiot olivat neljänlaisia: tarve – työ tehtiin tarpeeseen esim. villapaita poikakaverille, taito - haluttiin oppia joku tekniikka, perinne – haluttiin luoda siltaa esim. isoäidin käyttämiin tekstiileihin ja löytää omia juuriaan sekä ilmaisu – jossa haluttiin luoda jotain uutta.

Edellä olevat luokitukset koskevat opettajaksi opiskelevia, mutta kaikki orientaatiot on otettu implisiitiseti huomioon lähes kaikkien kansalaisopistojen tarjonnassa. Täytyy lisäksi mainita, että Kansalaisopistojen tarjonta on kattavaa myös muilla elämän osa-alueilla, kuten kielissä, liikunnassa jne.

Itse lisäisin yhden tärkeän ehkä tärkeimmän pointin – sosiaaliset kontaktit. Opistot tarjoavat opintopiireissä mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin. On paljon puhuttu ikääntyvien yksinäisyydestä ja liikkumattomuudesta, mutta harvoin huomataan, että kansalaisopistoilla ovat ratkaisu näihinkin ja moniin muihin ongelmiin.

Yritin miettiä sitä, mitä hankkeessa on tehty ja saavutettu ja mihin se johtaa. Yhdellä lauseella sanottuna 'elämän laadun parantuminen'.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Kädentaidot on kuoleva 'luonnonvara' - kodeissa ei ole enää paikkaa tehdä kädentöitä ehkä sukan kutomista lukuunottamatta. En ole nähnyt, että kukaan olisi tuonut olohuoneeseensa höyläpenkkiä. Höyläpenkki olohuoneessa voisi parantaa miesten elämän laatua. Kansalaisopistot paikkaavat tätä kodeissa olevaa aukkoa tarjoamalla monenlaista tekemistä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Käsin tekeminen on aivoille lähes välttämättömyys.
Pääkaupunkiseudulla näkee virkkaavia miehiä junissa ja muissa paikoissa.
Kalligrafia ja kuvataide eivät onneksi ole saaneet sukupuolileimoja ja niissäkin harjoitetaan käden ja aivojen yhteistyötä.
Ihan tavallinen pikkukorjailu kotona on myös samaa sarjaa, vastapainoa ruudun ääressä istumiselle.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Olen nähnyt nuoria pipon tekijöitä, mutta mun ikäiset miehet ovat huonosti mukana kädentaidoissa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Niin se on mutta jos väsäilevät esim moottoreiden kanssa on se sama juttu. Ongelma on ihmiset jotka tekevät kaiken tietikoneella, eivät edes kirjoita kauppalappuja saati sitten että kehittäisivät kädentaitoja.
Joulu on muuten hyvä tekosyy askarrella.

Toimituksen poiminnat