karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Onnellisuus ei ole asenne

 

Otsikko on suora lainaus professori Markku Ojasen pitämästä luennosta Sastamalan Opiston onnellisuusseminaarissa. Onnellisuutta voi lähestyä monella tavalla. Sastamalassa sitä on lähestytty Grundtvig oppimiskumppanuushankkeen 'Learning to be happy' kautta. Mukana hankkeessa on osallistujia kaikkiaan kahdeksasta maasta: Saksasta, Italiasta, Turkista, Espanjasta, Itävallasta, Belgiasta, Ruotsista ja Suomesta Sastamalasta.

Onnellisuus on erilaista eri maissa, eri maakunnissa, eri kylillä ja eri ihmisillä – hyvin monenlaiset asiat saavat ihmiset onnellisiksi tai myös onnettomiksi. Ei ole tarkkaan ennustettavissa, milloin ja missä ihmisestä tulee onnellinen. On kuitenkin yksi asia, joka toimii lähes kaikilla onnellisuuden lähteenä – perhe ja ystävät. Toisaalta epäonnistuneet ihmissuhteet tuottavat synkintä masennusta ja suurinta onnen puutetta.

Miten operationaalistaa onni? Operationaalistamisella tarkoitetaan positivistisessa ajattelussa niitä toimenpiteitä, jotka ovat mitattavissa ja joiden kautta käsite määrittyy. Sastamalan Opiston onnellisuusseminaarissa onnellisuutta määriteltiin leikin/kehollisen hassuttelun, aikuismuskarin, tuolijoogan ja tanssin kautta - ei yksin, vaan yhdessä muiden ihmisten kanssa. http://tinyurl.com/o7ej8c6

Yhdessä tapahtumakuvista on joko vahingossa tai tahallaan toteutettu Michelangelo teema Aatamin luomisesta – tosin ihmisten tekemänä ihmiseltä ihmiselle. Onnellisuutta on toisen ihmisen ystävällinen kosketus.

Onnellisuus ei ole asenne vaan tunnetila, jonka tulemista ja menemistä voi vain vähäisessä määrin säädellä. Se ei ole palkinto oikeasta suorituksesta. Spinoza sanoi 1600-luvulla, että 'Onnellisuus ei ole hyveen palkinto, vaan hyve itse'. Ihminen ei tule onnelliseksi tekemällä hyviä tekoja, vaan onnellinen ihminen on altis hyville teoille. Tärkeää on, että ihminen on tietoinen omasta elämästään ja onnellisuudestaan.

Suomessa toimii kaikissa kunnissa kansalaisopisto, sellainen kuin Sastamalan Opisto. Sastamalassa käy opiston opintopiireissä noin 5000 ihmistä etsimässä oppia, mutta ennen muuta paikkaa, jossa näkee muita ihmisiä. Vanhemmalle väestölle tehtyjen kyselyjen mukaan opiston piiri on viikon paras tapahtuma. Sosiaaliset kontaktit pitävät mielen virkeänä ja lisäävät onnellisuutta.

Uudessa ehdotuksessa vapaata sivistystyötä käsitteleväksi laiksi määritellään kansalaisopistot seuraavasti: ”Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.”

On hyvä, että puhutaan sivistystarpeista eikä pelkästään oppimisesta. Sivistys on laajempi käsite ja onnellisuus on osa sivistystä – mikäli vanhoja ja uusia filosofeja ja psykologeja on uskominen.

Oppimiskumppanuuksia hallinnoi Suomessa CIMO.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kuten sanot onnellisuus on subjektiivinen tunne, ei se ole mitattavissa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Ongelmat ja huijaukset ovat siinä rajapinnassa, jossa ei-mitattavia asioita tavoitellaan mitattavilla.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kyllä onnellisuutta voidaan mitata. Voidaan kysyä suoraa, ja voidaan kysyä millaisia mielentiloja on päivän aikana ollut ja kuinka paljon. Kuinka monta kertaa on hymyillyt, ym. Myös onnettomuuden, kuten masennuksen tunteen vähyys on merkki onnellisuudesta.

Nykyisin ollaan myös sitä mieltä, että raha ja elintaso tuo mukanaan onnea, päinvastoin, kuin uskotiin vielä joitakin vuosia sitten.

http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166205-...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minä en sanoisi mittaamiseksi jos kysyy miltä tuntu.
Jotkut osaavat hymyillä vihaisinakin.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Kaikkea voi (koittaa) mitata, mutta mittari voi olla hyvä tai huono. Yhtä asiaa mitattaessa mennään metsään jos mitattava on enemmän kuin yhtä asiaa.

Että jos ihminen tulee rahalla onnelliseksi, hän saattaa tulla onnettomaksi maksimoidessaan rahaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #10

Joo, mutta paljon tehdään humpuukimittausta laatimalla numeroasteikkoja. Onnellisuutta "mitataan" pyytämällä ihmisiä arvioimaan onneaan asteikolla 1-100.
Sitten laskeaan keskiarvoja ja korrelaatioita näiden täysin subjektiivisten arvioiden pohjalta. Tämän tapaisissa "mittauksissa" tuloksen tietää jo ennakkoon: useimmat sijoittavat arvionsa 70-80. Joten ei ole mitenkään yllättävää, että varallisuudelle tai muillakaan olosuhteilla ole paljonkaan merkitystä.
On huomattava, että tällainen asteikko ei ole suhdelukuasteikko joten aritmeettisiä laskutoimituksia ei sillä voi tehdä. Samaa pätee kouluarvosanoihin ja muihin vastaaviin mielipidetutkomuksiin.

Juhani Penttinen

Ovatko nuo onni ja onnellisuus yleensäkään tavoiteltavia asioita ? Ne ovat olosuhteista riippuvia . Tulevat ja menevät niinkuin asiat elämässä yleensäkin.

Eivätkö esim. mielenrauha ja tyyneys olisi parempia asioita joita tavoitella ? Voin säilyttää mielenrauhani ja tyyneyteni olosuhteista riippumatta tai ainakin säilyttää ne paremmin kuin onnellisuuteni.

Olivatko suomalaiset onnellisia esim. Talvisodan aikana ? Tuskinpa. Mutta varmaan mielenrauhansa ja tyyneytensä säilyttäneitä oli tuolloinkin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Luulen, ettei onnellisuuden ottaminen elämäntehtäväksi tuo onnea. Minulle onnellisuus on seuraus, ei syy.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Mielestäni onnellisuus on myös asenne, päätös. Ihmisestä tulee kelpo tyytyväinen, kun se päättää unohtaa ja antaa ikävien asioiden olla. Sillä pääsee pitkälle.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ikävien tosiasioiden tiedostaminen ei tietenkään tuota onnellisuutta, mutta kaikki ei vastuuntuntoisina ihmisiinä voi sulkea silmänsä todellisuudelta.
Minulle onni ei ole tavoite.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Joskus 1980-luvulla tehtiin kasvatuspsykologian opiskelijoiden kanssa harjoitustyö: Ensin kerättiin lausumia, joita ihmiset olivat käyttäneet onnellisuutta kuvatessaan ja sitten opiskelijat tekivät niistä muutaman kymmentä väitettä, joiden kanssa piti olla samaa tai erimieltä ja lopputulokseksi saatiin onnellisuuspistemäärä. Ainakin ahdistuneisuuden kanssa oli negatiivinen korrelaatio. En tiedä oliko kyseessä oikea onnellisuus, jota mitattiin vai mitattiinko jotain muuta.

Onnellisuuden vaihtelut näyttävät olevan suuria yhdenkin päivän kuluessa. Ojanen väitti, että asenteet ovat paljon pysyvämpiä kuin onnellisuuden tunteet.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Asenteet ovat tietenkin pysyvämpiä kuin vaihtelevat tunteet. Asenteet ovat tietoisia tai tiedostomattomia standaroituja käsitteellisiä suhtautumistapoja jotka ovat tunnesidonnaisesti ehdollistettuja.
Pidän onnena, että olen pyrkinyt välttämään asenteita ja suhtautumaan tapahtumiin ja ihmisiin ennakkoluulottomasti.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eli siis voitaisiin opetella tunnetta. En taida uskoa tuohon..koska,jos se olisi opittavissa,niin se olisi jo opetettu.

Positiivista ajattelua voidaan opetella ja siinäkin on muttansa..

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Perustunnetilat ovat geeneissä. Sellaisia ovat esimerkiksi pelko ja hyväolo. Ne aktivoituvat kun tilanne on otollinen. Onnellisuus on kai yksi hyvänolon muoto. Voisi kuvitella, että onnellisuuteen voi vaikuttaa elämän tilanteita muokkaamalla. Toisaalta ihminen voi ainakin osittain päättää millaisiin elämäntilanteisiin ajautuu.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Huomioitavaa on, että ihminen taitaa olla varmimmin onnellisimmillaan toteuttaessaan geenejään ja jos se on ristiriidassa ympäröivän todellisuuden kanssa, hän on onneton.

Se pistää miettimään mm. sitä, onko onnellisuus oikeastaan kovin kestävä päämäärä. Tai onko ulkoisilla tekijöillä oikeastaan mitään merkitystä. Tai sillä kokeeko olevansa onnellinen vai ei mitään tekemistä onnellisuuden kanssa. Että lottovoittaja varmaan kokee kysyttäessä olevansa onnellinen, sillä hänen on pakko koska niin hänelle on sanottu. Ei se estä häntä voimasta huonosti.

Minä jostain syystä tulen onnelliseksi fyysisestä työstä. Jos jossain on pöllejä, haluan hakata niitä kirveellä.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Olen huomannut tuon saman - joskus ihan kummallisissa tilanteissa tuntee onnellisuutta. Se tulee varmaan niistä perintötekijöistä, jotka eivät ole päivittyneet nykyajan maailmaa vastaaviksi.

Toimituksen poiminnat