karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Kansalaisopisto työ- ja opiskelupaikkana

Varmana syksyn merkkinä voi pitää sitä, kun kansalaisopistojen opinto-oppaat putoilevat postiluukuista ja netti-ilmoittautumiset alkavat. Osasta opintopaikkoja taistellaan – osalla kursseja on runsaasti tilaa. En tiedä mitkä kurssit ovat tämän syksyn hittejä.

Opistolaisuus taitaa olla käsitteenä kuollut tai ainakin henkihieverissä. Ajatus opistolaisuudesta elää käytännössä. Opistot ovat harvoja paikkoja, joiden avulla ihmiset voivat oikeasti toteuttaa itseään ja välttää tylsistymistä. Lainaan tieteiskirjailija, tiedemiehen Isaac Asimov The New York Timesissa 1964 esittämää ennustetta: ”Even so, mankind will suffer badly from the disease of boredom, a disease spreading more widely each year and growing in intensity. This will have serious mental, emotional and sociological consequences, and I dare say that psychiatry will be far and away the most important medical specialty in 2014.”

Kansalaisopistot ovat laitoksia, jotka auttavat ihmisiä parantamaan elämänlaatua. Oppilaitokset toimivat yleensä tiukkojen opetussuuntelmien mukaan. Kansalaisopistojen opetusohjelma määräytyy niiden ihmisten toiminnan kautta, joita opiston piirissä opiskelee tai työskentelee. Tätä kutsutaan vapaaksi sivistystyöksi.

Vapaalla sivistystyöllä on tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Esimerkiksi aktiivinen aivojen käyttö estää muistisairauksien puhkeamista tai eteneminen hidastuu vuodella tai kahdella. Konkreettisesti laskettuja 5000 opiskelijan opistossa se tarkoittaa 20-30 henkilöä. Rahassa se voi tarkoittaa kokonaisuudessaan kunnan maksamaa maksuosuutta opiston menoista.

Kansalaisopisto on opettajan ja muiden työntekijöiden kannalta ns. luova työpaikka. Toiminnassa on jaksollisuutta, mutta opettajien, päätoimisten ja tuntiopettajien, täytyy tuottaa koko ajan uusia kursseja, jotta kansalaisten tarpeet voitaisiin tyydyttää. 'Tavallisessa' oppilaitoksessa opiskelijat velvoitetaan paikalle – kansalaisopistossa opiskelijat tulevat vapaaehtoisesti ja opettajan täytyy joka tunti ansaita paikkansa opettajana.

Opistolaisuus, johon alussa viittasin on yhteistyötä ja luovuutta opettajien ja opiskelijoiden kesken. Se on yhteistä Creative Commons toimintaa. Opitaan opettajalta, mutta opitaan myös muilta kurssilaisilta. Tämän lisäksi yhteiset tauot ja kahvihetket ovat tärkeitä ja toimivat jopa suunnannäyttäjinä tulevia opintoja ajatellen.

Kannattaa selailla kansalais-/työväenopiston ohjelmaa ja miettiä, mitä muuta voisi tehdä kuin grillata. Jos joku grillatessa käyttää puheenvuoron ”meidän opistossa on uusi Skype-kurssi (tai joku muu)”, niin opistolaisuus on ymmärretty oikein.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Vapaa sivistystyö on melkolailla ainutlaatuista Suomessa verrattuna moniin muihin maihin. Se antaa luotettavan raamin itsensä kehittämiseen ilman pakkoa ja tästä seuraa omien mahdollisuuksien löytäminen ja luovuus.

Raimo Jormalainen

Kirjoitit hyvän suosituksen aikuisopiskelusta. Ei ihme, että joudut jälleen rehtoriksi :) Tuo Asimovin ennuste on hyvin totta. Toivoisin, että ihmiset sulkisivat television ja pureskelisivat itse ruokansa. Tylsistymisen ja vanhuuden pitää parhaiten loitolla kun kiinnostuu jostain tekemisestä niin paljon että uppoutuu siihen kokonaan ja pääsee "flow-tilaan". Silloin ihminen oppii ja käyttää omia aivojaan. Se pitää psykiatrit loitolla. Opiskelu tulee yhä tärkeämmäksi kun työttömyys lisääntyy.

Cenita Sajaniemi

Elokuu on parasta aikaa, sillä juuri elokuussa odottelen kurssivihkojen julkaisua ja kun ne sitten putkahtavat - nykyisin usein nettiin, niin vietän monta ihanaa hetkeä haaveillen monesta tiedosta.
Helsingissä yhteen aikaan jonotettiin ilmoittautumaan. Jonot olivat satoja metrejä pitkät ja vain ajoissa paikalle tulleet pääsivät kursseille.
Vähän niin kuin nykyään jonotetaan jonkin popparin konserttiin.

Kerran innostuin niin, että ilmoittauduin 12 kurssille!!! No nyt olen hiukan vanhempi...

Paikkakunnan kansalaisopiston rehtorimme jäi eläkkeelle ja valitettavasti hänen mukanansa osa hänen rakentamastaan hyvästä hengestä. Harmi ettei sivistys, viisaus ja hyvä sydän ole sellaisia ominaisuuksia, jotka voisi noin vain siirtää seuraavalle.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Kansalaisopistojen kurssisuunnittelun suolana on se, että oppijat itse voivat "tilata" itselleen sopivia kursseja. Tämä toimii parhaiten jos agitoi mukaan muutaman samanhenkisen ihmisen.

Monet suomalaiset esiintyvät taiteilijat ja poliitikot ovat aloittaneet kansalaisopistosta. On päässyt kokeilemaan teatteria, musiikkia tai yliopisto-opiskelua. Toimiva kansalaisopisto lisää kansalaisten mahdollisuuksia edetä elämässään.

Seniori-ikäiset saavat mielen virkistystä ja oppia arkeen "viikon paras päivä on kurssipäivä".

Toimituksen poiminnat