karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Valtion velat lasten ja lastenlasten maksettaviksi?

 

Otsikko on se yleinen hokema, jota kuulee usein - siis onko oikein, jos me elämme leveästi tulevien sukupolvien kustannuksella. Me emme halua tinkiä elintasostamme emmekä yhteiskunnan palveluista, vaikka meillä ei ole oikeasti varaa kaikkiin niihin.

 

Ongelmalliseksi asian tekee se, että me emme halua antaa lapsillemme ja lastenlapsillemme valmiuksia maksaa noita velkoja.

 

Me olemme valmiita säästämään perheiden tuesta, meistä on hyvä, jos äiti saadaan kotoa töihin ja lapset jopa alle kolmevuotiana suuriin päivähoitoryhmiin – iässä, jolloin lapsen sosiaalinen kehitys ei vielä mahdollista täyttä kanssakäymistä. Samalla altistamme lapset jo varhain kiertäville taudeille.

 

Me olemme valmiita säästämään peruskoulutuksesta. Nyt kumit puolitetaan – ehkä ensi vuonna laitetaan kolmeen osaan. Opettajia pakkolomitetaan. Opetusta ei voida oikeasti kehittää, koska vanhan opetussuunnitelman toteuttaminen on halvempaa. Voin ennustaa, että muutokset opetussuunnitelmassa ovat vain kosmeettisia, vaikka tutkimukset osoittavat matkaa alaspäin.

 

Me olemme valmiita huijaamaan oppilaita paikallisten yritysten työntekijätarpeilla, vaikka kaikkien tiedossa on yrityksen siirtyminen ennemmin tai myöhemmin johonkin muuhun maahan. Mantra kuuluu – pitää päästä nopeasti tienaamaan.

 

Olemme valmiita sulkemaan lukioita, koska ne ovat kalliita ja oppilaat on saatu tehokkaan opinto-ohjauksen kautta käytännön ammatteihin. Ammattikoulutus ei kuitenkaan anna riittävää pohjaa uusien innovaatioiden tekemiselle.

 

Yliopistoista olemme olleet valmiita tekemään yritysten jatkeita – yritysten, jotka ovat vain hetken tähtiä. Kuinka moni ns. Nokian insinööri manaa väärää urasuuntautuneisuutta. Ehkä yliopiston autonomisempi asema olisi antanut paremman tuloksen. Tulosohjaus ilman tieteellistä ajattelua johtaa väistämättä tilanteisiin, jossa opiskelija kokee tulleensa huijatuksi. Toisaalta työttömällä insinöörillä on paljon enemmän päitä auki kuin työttömällä erikoiskoulutuksen saaneella ammattiosaajalla.

 

Koulutus ei ole sijoitus seuraavaan kvartaaliin – se on sijoitus 10-20 vuoden päähän. Lyhytnäköisillä toimenpiteillä murennetaan koulutuksen pohjaa ja sita osaamisen ja luovuuden pohjaa, jolle tulevaisuuden Suomi pitäisi rakentaa. Huonolla tuurilla ja huonolla koulutuksella ei ole niitä valtion velkojen maksajia. Seurauksena on jonkinasteinen yhteiskunnan romahtaminen ja maastamuutto. Näitä ilmiöitä on onneksi nähty vasta muualla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Suomen kaltaisessa maassa, joka on riippuvainen ulkomaankaupasta, koulutuksella on tärkeä merkitys. Globaali kilpailu aiheuttaa sen, että tavaran tuotanto siirtyy kustannukseltaan halvempiin maihin ja raaka-aineiden vienti on kannattamatonta. Siksi on pakko turvautua ihmisten osaamiseen ja luovuuteen. Uusien asioiden, innovaatioiden aikaansaaminen on kansakunnan elinehto.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Ja kaikki tämä vain siksi, että haluamme pitää yhä kiinni Eurosta, olisiko jo aika keskustella myös muista vaihtoehdoista ja keskustella niistä avoimesti ja tasapuolisesti ?

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Eurollakin on varmaan oma merkityksensä, mutta samanlaisella politiikalla ilman euroakin olisi saatu ongelmia aikaan. Kyse on valinnasta - kuinka vahvasti ajetaan yhteiskunnan palveluja alas ja kuinka vahvasti globalisoidutaan. Minusta suuri ongelma on lainsäädäntö, joka tehdään suuryritysten tarpeiden mukaan, vaikka työllisyyttä tarjoaa pk-sektori.

Toimituksen poiminnat