karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Kunnissa ei tuottavaa työtä – rikkaat rosvoja?

 

Julkinen talous

 

En ole oikein ymmärtänyt tätä viimeaikoina julkisuudessa esiteltyä asetelmaa julkinen talous vs. yksityset yritykset tai elätettävät vs. elättäjät. Julkinen sektori on ollut silmätikkuna, mutta ei ole kauaa siitä jolloin itärajan tuntumassa oli valtio, joka toimi lähes pelkästään julkisen sektorin voimin.

 

Julkinen hallinto on itsekin vajonnut ajatukseen kuluista ja kuntien ja valtion keskeisimmäksi tehtäväksi on tullut säästäminen jopa tuottavan työn kustannuksella.

 

Kuvitelkaapa Suomea ilman julkista koulutusta ja yliopistolaitosta – missähän mahtaisi mennä kuuluisa yksityinen sektori ilman pätevää työvoimaa. Kuvitelkaa Suomi ilman omaa valtiollista puolustusta – oltaisiin koettu valtio ilman yksityissektoria. Kuvitelkaa Suomi ilman julkista terveydenhuoltoa – lapsikuolleisuus olisi tilastojen kärkipäässä. Näitä kuvitelmia voi jatkaa loputtomiin - on rautateitä, sähköverkkoja, puhelinverkkoja, postilaitosta, kaivoksia tms. - tosin osa on yksityistetty onnistuneesti osa kermankuorijoille.

 

On vaikea ymmärtää sitä, että miksi koululaitos pitäisi ulkoistaa vihaisille linnuille. Opettajat tekevät työtään ja oikealla ohjauksella päästäisiin vieläkin parempiin tuloksiin. Jos rakennustyö ei ole kannattavaa yhteiskunnan tekemänä kyse on taitamattomasta johdosta ei työstä sinänsä – on säästetty väärissä paikoissa.

 

Julkisella puolella ongelmana on fokusointi – puolipäivätoiminen siivooja tai talonmies sanotaan irti, mutta se pomo ja pomon pomo saavat jäädä pitämään strategiapalaverejaan.

 

Tuottava työ kasvattaa kansallista varallisuutta riippumatta siitä kuka sitä organisoi. Kuntien työntekijät maksavat veroja siinä kuin yksityisen sektorin työntekijät. He ovat mukana siinä kokonaisvaltaisessa tilauksessa, jossa saadaan ihmisille koulutusta, terveudenhuoltoa ja sosiaaliturvaa.

 

Suuri osa yksityisistä yrityksistä on julkisen vallan elättejä erilaisten yritystukien kautta – on yrityspalveluita, elykeskuksia jne. Jossain vaiheessa kerrottiin, että yritystä ei kannata perustaa jollei yhteiskunta maksa ainikin ensimmäisen vuoden palkkoja.

 

Rikkaat

 

Facebookissa on liikkunut tieto, että 85 ihmisellä on varallisuutta yhtä paljon kuin puolella maapallon asukkaista. Toinen puhuttanut asia ovat veronkierto ja veroparatiisit.

 

Rikkaus on suhteellista oteetaanpa vaikka Lidlin omistaja, yksityinen henkilö, joka muistaakseni oli saksan toiseksi varakkain. Missä varakkuus luuraa – veroparatiiseissa? Kyllä, jos Suomi on veroparatiisi – omaisuus on levällään kaikkialla Euroopassa ja myös Suomessa pienissäkin asutuskeskuksissa. Jos tämä rikas pistäisi kaiken 'lihoiksi' ja jakaisi köyhille, niin kymmenet tuhannet työpaikat katoaisivivat. Ehkä joku markkinajohtajista ostaisi kaupat pois kilpailemasta ja jokapaikassa olisi YT-neuvotteluja.

 

Rikkauden ongelma on siinä, että rikkaus on sidottu johonkin konkreettiseen ja huonoina aikoina rikkaat köyhtyvät ja parempina rikastuvat yleisten suhdanteiden mukana. Veronkierto on julkisten hallintojen kilpailun tulosta – valtiot kilpailevat pääomista ja tarjoavat 'rikkaille' erilaisia etuja.

 

Yritykset 'köyhdyttää' rikkaita ei tuota tulosta ilman kansainvälisiä sopimuksia tai sosialisointia. Tuon menneen rajanaapurin kokemukset osoittavat kuitenkin, että on asioita, jotka kannattaa hoitaa kapitalistisin perustein ja asioita, jotka voidaan hoitaa julkisen vallan toimesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Kunnissa ja julkisella sektorilla pitäisi miettiä, mitkä työt kasvattavat yhteistä varallisuutta, mikä on tyhjäkäyntiä. Monen virkamiehen päivä koostuu turhista kokouksista.

Kuntien hallinto jakaantuu sektoreihin ja työvoimaa ei voi lainata rajojen yli seurauksena on sisäistä byrokratiaa ja kitkaa, mikä vie huomion tuottavalta työltä

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

- No nyt taas helpottaa kun aikoinaan valtion perustama Rautaruukki on ties missä tilassa - ei pian enää rassaa mikään muukaan omistus.

- Ja katsos kunnat antavat mm. Sodexo-nimiselle yhtiölle kaikki siivoushommat. Siivousyhtiön omistaja on ranskalainen monimiljardööri ja hänen yhtiönsä maksaa tästä raskaasta työstä sen verran heikkoa palkkaa, että valtion pitää laittaa rahaa vähävaraisten vuokra-asumisen tukemiseen ja muuhun tällaiseen.

Tietysti Niinistö tarkoitti sitä, että hänen Duunaripuolueensa nousee nyt barrikaadeille ja homma heikoimmille palkoille jäänneet sellaiset liksat, ettei tartte valtion enää pistää alipalkkausten jatkoksi rahaa ja näin saadaan nämä luvut nätimmiksi.

Henry

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Nyt vuoden 2014 alusta on useissa kunnissa käynnistynyt ns. työllisyyden kuntakokeilu jossa konsultit kunnan palkkaamina ja TE-viraston rahoittamina ovat työntämässä työttömiä niin sanotusti "ihan väkisin" johonkin aktiviteettiin, mikä näyttelee työtä. Vantaallakin kuulemma 1000 työtöntä on menneen vuoden aikana mankeloitu uudestä työllisyyden kuntakokeilusta läpi, mutta oikeisiin kansantaloutta hyödyttäviin töihin on varsin harva 1000 kokelaasta päätynyt.

Mutta kuitenkin työttömän on osallistuttava johonkin toimintaan tuossa kuntakokeilussa, että pahoin pelkään, että työttömien "alistaminen ja potkiminen" tyhjää tekemään ennemminkin lisää työttömän tuskaa kuin parantaa. Kun oikeita töitä ei vaan yksinkertaisesti riitä kaikille, niin onko oikein, että työhön kelpaamattomille kehitetään leirin omaisia työkeskuksia, joissa ei tehdä varsinaista työtä, vaan esim. istumalla kulutetaan aikaa saadakseen ns. palkkansa.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Kunnissa olisi paljon oikeita töitä, mutta niitä ei saa tehdä, kun pitää säästää. 'Työtoiminta' on eri juttu se menee eri momentilta. Tarpeiden, töiden ja ihmisten yhteensovittaminen on lapsen kengissä.

Toimituksen poiminnat