karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Hyödynnä Windows XP:n tuen loppu

 

Taistelu 'ekosysteemeistä' jatkuu. On julkinen ”salaisuus”, että Windows XP:n tuki päättyy tänä keväänä. Salaisuus siinä mielessä, että monella on XP vielä käytössä – tilannetta ei ole noteerattu. Toisaalta pitkälle ainakin vuoden pari selviää, kun luopuu Microsoftin selaimesta ja käyttää Firefoxia tai Chromea. Mielipiteeni XP:n tuen loppumisesta ja hegemoniataistosta konkretisoin Linuxin asennusohjeella ja luettelolla siitä mitä saa ja mitä menettää.

 

Muutaman vuoden takaisille XP-koneille on oivallinen päivitysvaihtoehto Linux – esimerkiksi Canonialin Ubuntu jakelu. Sen versio 12.04 valittiin britannian hallinnon toimesta turvallisimmaksi käyttöjärjestelmäksi. (http://www.mbnet.fi/artikkeli/ajankohtaiset/paivan_linkit/britanniasta_tylyja_terveisia_applelle_ja_microsoftille_ubuntu_12_04_on_turvallisin)

 

Menettele näin:

 

1. Lataa (http://www.ubuntu-fi.org/) Ubuntun levykuva ja polta se ISO-tiedostona, levykuvana CD:lle tai hae asennusCD kylän kirjastosta.

2. Siirrä kaikki tärkeät tietosi (ei ohjelmia) CD:lle tai muistitikulle

3. Laita CD asemaan heti käynnistyksen jäkeen. Jos käynnistys CD:ltä ei onnistu – muuta koneen SETUP-asetuksista CD asema ensimmäiseksi boottaavaksi.

4. Valitse asennustavaksi koko kiintolevy – poistaa kaiken - myös sinun tiedostosi levyltä, mutta sinullahan on kopiot CD:llä tai tikulla. Puhdas asennus on toimivampi kuin rinnalle asennettu.

5. Tämän jälkeen menee tunti pari - alussa pitää vastata muutamiin kysymyksiin kielestä yms.

6. Uudelleenkäynnistyksen jälkeen ruudulle tulee Unity-käyttöliittymä, muttä jos kone on oikein vanha, niin käyttöliittymäksi tulee Gnome.

 

Mitä saat:

 

1. Vakaan ilmaisen käyttöjärjestelmän. Ei ongelmia lisensoinnin kanssa.

2. Lisää nopeutta ohjelmien ajamiseen. XP:n ohjelmien avulla tehdyt tiedostot ovat lähes 100 % yhteensopivia.

3. Valmiiksi asennettuna koko joukon sovellusohjelmia, kuten LibreOffice, Firefox yms. Itseasiassa valikoima kattaa yksityisen ihmisen lähes kaikki käyttötarpeet.

4. Sovelluskirjaston, josta löytyy yli 20000 ohjelmaa elämän eri alueilta. Usein olen löytänyt ohjelmia, joita ei ole Windowsissa tai sitten vastaavat maksavat paljon.

5. Huomattavan helppokäyttöisen järjestelmän – suosittelen esim. seniori-ikäisille.

6. Ehkä sokerina pohjalla – saat järjestelmän, joka ei ole virusherkkä. Se on yksinkertaisesti turvallinen. Päivitykset ovat myös helposti asennettavissa ja tuki jatkuu pitkään.

 

Mitä et saa:

 

1. Suurin osa peleistä ei toimi Linuxissa, mutta tilanne on muuttumassa.

2. Et saa Autocadiä ta Photoshoppia, mutta miltei vastaavia (riippuu tarkoituksesta) ilmaisia sovelluksia on ladattavissa Ubuntun sovelluskirjastosta. Ne soveltuvat hyvin harrastelijoille.

3. Et saa Windows 8:n tiiliä. Unityn vasemman reunan ohjelmisto palkki on tosi kätevä.

4. Joidenkin kummallisten oheislaitteiden tuki on puutteellista. Tavallisimmat kirjoittimet toimivat hyvin, mutta kaikkien kameroiden ohjelmat eivät – kuvat voi ladata kortilukijan avulla. Uusia laitteita hankittaessa tuki kannattaa tarkistaa (itse asiassa sama kuin Applen kanssa).

5. Microsoftin Officen kanssa yhteensopivuus ei ole täydellinen, jos käyttää makroja yms. Jos et tiedä, mikä makro on, niin ei luultavasti sinulla ei ole mitään ongelmaa yhteensopivuuden kanssa.

6. Et saa samaa arvostusta kuin Windowsin ja MS Officen ostaja, koska sait koko paketin ilmaiseksi. Rahankäyttö on useimmille arvostuksen mitta – ei niinkään sisältö.

 

Linuxin käyttö vaatii sitoutumista vastaavalla tasolla kuin Windowsin käyttö. Jos Linux olisi valtavirtaa, niin ne jotka kokeilisivat Windowsia tuskin siirtyisivät sen käyttäjiksi, koska se olisi se niin kankea ja hankala. Linux on erilainen ja siihen pitäisi suhtautua kuin Androidin tms. käyttöön. Erillaisuus näkyy myös vaikeutena siirtyä XP:n käyttäjästä Windows 8:n käyttäjäksi. Itseasiassa kynnys siirtyä Linuxin käyttäjäksi on matalampi – eikä tarvitse ostaa uutta konetta.

 

PS. 1980-luvun alussa kirjailija Arto Kytöhonka oli pitämässä ATK-kurssia yliopistolla Oulussa. Kirjailijana hän halusi keskustella myös kielestä – miten ATK-asioista pitäisi puhua. Samoihin aikoihin oli ilmestynyt opas 'Hyödynnä Wordstar' – hän oli ollut mukana suomennoksessa, mutta otsikko oli hänen mielestään onneton – oli kuulemma kaupallisesti hyvä ja markinamiehet sen halusivat. Pyydän anteeksi jo toisissa maailmoissa olevalta Artolta otsikkoani 'Hyödynnä Windows XP:n tuen loppu'.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Harvoin tulee näin hyvää tilaisuutta siirtyä aivan uuteen käyttöjärjestelmään. Vaihtoehtoja on kaksi ostaa rahalla uutta tai päivittää ilmaisilla ja avoimilla ohjelmilla vanha tietokone toimivaksi. Minusta jälkimmäinen vaihtoehto on harkinnan arvoinen.

Malliksi otin tähän Ubuntun, koska se on käyttäjäystävällinen ja helppo. Linux maailmassa on paljon muitakin 'distroja' – siis jakelupaketteja netissä. En oikein osaa sanoa, mikä on paras. Kaikilla on omat intohimoiset kannattajansa. Niin on omat kannattajansa Windowseilla, Appleilla, Androideilla jne. Täytyy muistaa, että se, joka sopii minulle ei välttämättä sovi muille. Jollain on hyviä kokemuksia ja jollain huonoja – taitaa riippua näkökulmasta.

Kimmo Huoso

Suosittelen myös valitsemaan unity2d:n mikäli on tarve se ubuntu asentaa. Tai joku kevyempi ikkunointi manageri.

Ellei asenna sitten lubuntua saman tien, jossa on lxde työpöytää pyörittämässä.

Toki "vanilla" ubuntun asentaneillakaan ei ole hätää koska lxde pakettien asentaminen ja ubuntun "muuttaminen" lubuntuksi käy käden käänteessä muutamalla komennolla, joihin löytyy helpot ohjeet googlea apuna käyttäen.

Joka tapauksessa hyvä kirjoitus.

Kimmo Huoso

Ja kameratuesta sen verran että linuxista löytyy kyllä MTP ja PTP tuki geneerisesti sekä ajureita joillekin malleille, jonka kanssa ei pitäis tulla ongelma.

Itse en oo törmännyt mihinkään kameraan vielä mistä ei olis kuvia saanut ulos. Kannattaa huomioida toki linuxin kanssa myös se mikäli kamerasta tiedonsiirtotilaksi on valittavissa muistikortti, eli kameran muistitikku toimii ikään kuin muistitikkuna se pitäis olla liitettävissä normaalisti tavallisen flash-muistin tapaan järjestelmään.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Minkä niminen on tuo Ubuntulle sopiva Autocadia vastaava ohjelma?

Miulla on siirtymä Ubuntuun menossa ja voisi pitkästä aikaa kokeilla vähän piirtelyäkin. Autocadia pidän hiukan kankeana, varsinkin jos sitä ei käytä jatkuvasti. Moni hyvä kikka ehtii unohtua.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Siirrän Raimon kommentin Facebookista tähän:
Raimo Jormalainen Yleiskäyttöisistä CAD-ohjelmista kannattaa asentaa LibreCAD, mutta onhan niitä Ubuntun softa-kaupassa ilmaisia muitakin. Esim. Archimedes, BRL-CAD ja FreeCAD.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Vielä yksi - on kuulemma toimiva Acad klooni:

Autocad-klooni - MYÖS LINUXILLE: DraftSight
http://en.wikipedia.org/wiki/DraftSight

Hannu Töyri

Tietääkö kukaan miten nuotinkirjoitusohjelmat - Sibelius, Finale yms. toimivat Ububtussa?

Kimmo Huoso

Jos ei ole pakko olla tietty ohjelma, niin linuxille löytyy kyllä oivallisia avoimiakina vaihtoehtoja esim tuxguitar, joka tosin suunniteltu pääosin korvaamaan guitarpro.

Toki jos tarve on laajemmalle skaalalle soittimia niin rosegarden vois olla vaihtoehto. Kannattaa asentaa joku musantekoon suunniteltu distro jos noille on tarvetta. Etuina verrattuna normaaliin mm rt-kernel, jack käyttö tehty helpommaksi.

Joni Syväniemi

Ilmainen MuseScore-ohjelma käsittääkseni toimii. Mikäli tosiaan ei välttämättä halua juuri sitä Sibeliusta. Suosittelen muutenkin MuseScorea. Hyvin Sibeliuksen kaltainen, oikein kelpo ohjelma. Tuo Guitarpro sitten menee varmaan vähän eri osastolle.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Windows XP on kyllä hyvä ohjelma ja stabiili syteemi, se korjaa itsensä jos tietokone kaatuu. XP on myös nopea ohjelma pienissäkin vanhemmissa koneissa. Minä käytän sitä sellaisissa koneissa jotka esim. suorittavat mittauksia ja keräävät dataa jostakin anturista, kuten vaikka radioteleskoopista. Ja monet muutkin, kuten astronomiset ohjelmat, toimivat XP:ssä hyvin.

Edellytys tälle on että XP tietokonetta ei käytetä netin surffaamiseen, vaan sitä pitää koko ajan poissa netistä. Silloin ei mene maksuja eikä tarvita virusohjelmia.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Meillä Tiedetilan sääasema pyörii XP:llä. Nyt tosin on muutama anturi rikki. En ole päättänyt vielä saako XP jatkaa, kun tulee uusia Arduinopohjaisia antureita.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Uudessa läppärissä tuli mukana Windows 8. Se on nyt päivitetty 8.1:ksi. Tiiliä en käytä ollenkaan, vaan menen suoraan työpöydän puolelle. Järkeä niissä on silloin, jos käyttäisi läppärin omaa näyttöä, mutta mulla on tämä ulkoinen lisänäyttö. Tiilet on arkipäivää Lumian kännykässä.

Lisänäyttöön saa HD-tason resoluution - en ole varma tukisiko XP edes sellaista. Mutta HD-tasolla näyttöön mahtuu paljon tavaraa ja esim. valokuvien kanssa se on miellyttävä.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Niin minäkin Windows 8 konetta käytän. Meillä museolla taitaa tällä hetkellä olla esillä lähes kaikki winsows versiot ja DOS. Kehitystä on tapahtunyt, mutta monia kummallisuuksia on välissä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Microsoftin käsitys helppokäyttöisyydestä on, että kerran pari vuosikymmenessä käyttöliittymä puretaan osiin ja palaset kootaan uudestaan aivan eri tavalla kuin aikaisemmin.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kuulemma joka toinen Windows-versio on vähän susi. Windows 3.1 oli hyvä ja windows 95 laajasti käytetty. Windows 98:n kanssa mulla oli jatkuvasti ongelmia, tosin ne taisivat johtua laitepuolesta kun myyjä kasasi PC:ni liian halvoista komponenteista. Windows 2000:sta en muista isoja bugeja ja Windows XP:n valtakausi kesti pitkään. Oliko joku Windows ME jossain välissä. Windows Vistaa tuskin paljon edes asenneltiin työpaikkojen järjestelmiin. Windows 7 jyllää työkoneessa ja Win 8.1 tässä kotikoneessa. Win 7 pysyy hallinnassa kun siihen on tuki työpaikalta.

Windows 8 rupesi konetta käynnistettäessä jumittamaan omituisesti, mutta versiopäivitys onneksi poisti ongelman.

Outlook Express-sähköpostiohjelmaa jäin kaipaamaan.

Nykyään versiopäivityksissä näyttää olevan niin, etteivät tiedot, muut asennukset ja asetukset laitteen kovalevyltä katoa. Eivät kadonneet Lumiastakaan päivityksessä. Vaikka varmuuskopiota suositellaan.

Windows-turhaumista voisi keskustella vaikka kuinka pitkään. Vaan silti sitä on pakko sietää. Juuri tämän ns. ekosysteemin takia, eli ensinnäkin töissä sitä käytetään ja samoin toimisivatko kaikki mieluisimmat sovellukset muulla järjestelmällä.

Esimerkiksi nykyään on suuri joukko digitaalisia laitteita, joihin liittyvää softaa voi ladata tietokoneelle. Ja ne on sitten tehty tietyille Windows- ja Mac-versioille.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Nykyinen tietokoneiden käytön ongelma on pirstaleisuus - on ikäänkuin palattu 1970/80 -lukujen taitteeseen, jolloin jokaisella valmistajalla oli oma-no ehkä CP/M oli yleisin.

Käyttöjärjestelmän ja tietokoneen valita täytyy nykyisin tehdä sovellukset edellä. Jos löydät tarvitsemasi sovelluksen - osta siihen sopiva kone ja käyttöjärjestelmä.

Ubuntu Linuksia olen suositellut minun ikäisille, koska tarpeet ovat netti ja kirjoittaminen plus jotain muuta. Ei tarvitse huolehtia viruksista yms. Kokonaiskäytettävyys on helppoa ja yksinkertaista.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Olen vuosia käyttänyt Linuxeja. Nyt olen tykästynyt Unityyn. Tiedän, että monet pitävät sitä outona. Seniori-ikäisten, kuten minäkin kanssa on pidetty workshoppeja ja Unity on ollut helposti opittava.

Kameroioden kanssa olen käyttänyt kortinlukijaa. Ne kamerat, jotka kuvittelevat olevansa muistitikkuja voi helposti liittää kaapelilla. Joidenkin skannereiden kanssa on täytynyt repiä hiuksia.

Ohjelmien löytämiseen on hyvä työkalu ja siita voi hakea hakusanalla. Kuvauksesta pääsee myös ohjelman tekijän sivulle. Asentaminen onnistuu painamalla asenna-nappia.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Eräs asia joka kannattaa huomata, jos tietokoneen nopeus on tärkeä asia, "SSD-massamuisti (engl. Solid-state Drive) on tietokoneen massamuisti, jossa ei ole liikkuvia mekaanisia osia ja jossa tieto säilyy laitteen ollessa suljettuna."

Minulla on vanhempi kannettava kone jossa oli alunperin ollut Windows Vista systeemi. Otin pois vanhan pyörivän kovalevyn, ja ilman vaikeuksia vaihdoin siihen alle 100 euroa maksavan ssd-levyn. Sen jälkeen asensin Windows 7 järjestelmän. Vaikutus koneen nopeuteen oli ilmiömäinen! Aino varjopuoli on että ssd levyjen kapasiteetti on pienempi kun pyörivien kovalevyjen kapasiteetti, minun ssd levyn koko oli 120 GB. Siihen mahtuu aika paljon, kuitenkin.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Levyä voi jatkaa pilvipalveluilla. Yksi mielenkiintoinen pilven hallintaohjelma on Joliclaud - se hallitsee lähes kaikkia ilmaisia palveluita.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Jos koneessa on XP, niin sen kovalevyväylät ovat niin vanhoja ja hitaita, että niistä ne eivät voi hyödyntää SSD:n nopeutta.

Yksi vaihtoehto on jättää vanha XP-paikoilleen, ja asentaa linux usb-muistitikulle. Tällöin voi konetta käynnistettäessä valita, käyttääkö Windowsia vai linuxia. Linuxin voi valita esimerkiksi silloin, kun hoitaa pankkiasioita koneellaan tai käyttää luottokorttia nettiostoksiin. Windowsia voi taas käyttää silloin, kun koneella tekee asoita, joiden turvallisuudella ei ole itselleen niin paljon merkitystä.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Vanha XP-kone hitaine kiintolevyineen saa lisää puhtia Linuxista. Käynnistäminen nopeutuu ja uskomatonta kyllä kiintolevyn käyttö on nopeampaa. Edellytyksenä on, että siellä on Linuxin levyjärjestemä, joka tulee ns. puhtaassa asennuksessa.

Tikkukaan ei ole huono vaihtoehto, mutta hitaampi kokonaisuutena.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Asiallinen ja hyvä kirjoitus, joka kuvaa omankin lähitulevaisuuden tieni. En viitsi ainakaan nyt heti uusia tietokonettani, mutta XP:n loppu panee tekemään sen mikä on ollut ajatuksessa jo pidempään. Eli myös pääasialliseen koneeseen Linux. Onko se Ubuntu vai joku muu, on vielä hieman mietinnässä - todennäköisesti kuitenkin vähintäänkin siihen kytköksissä oleva variantti.

Ja tuo on myös totta, että Linux sopii hyvin senioreille. Vaikka mitään kunnon distroa erityisesti senioreille ei oikein meinaakaan löytyä nk. "kaupan hyllyltä". Mutta joitakin vuosia sitten vanhempani (nyt yli 80-v) alkoivat valittamaan, että heidän pöytäkoneensa alkaa olemaan vaihtamisen tarpeessa. Ja meinasivat mennä kauppaan ostamaan uutta - silloin kait Vistan tai W7:n saadakseen. No, toppuuttelin heitä ja lupasin kokeeksi yhden nurkissani lojuneen kannettavan, johon asensin Ubuntun Netbook Remixin. Ja ovat olleet siihen erittäin tyytyväisiä, pystyvät tekemään kaiken, mitä haluavat tietokoneella tehdä. Käyttöliittymä on heidän mielestään ollut huomattavasti parempi kuin entinen Windows-käyttöliittymä. Että tosiaankin, kyllä se sopii vanhemmillekin. Tietty haittapuoli luonnollisesti on, että minulle on langennut jonkinlainen tukihenkilön rooli, mutta jos nyt muutaman kerran vuodessa sen takia soitetaan, niin ei se niin kovin paljoa ole.

Oletko, Kari, kuinka hyvin perehtynyt Jolicloudiin ja JoliOS:ään? Jälkimmäinen muistaakseni taas yksi linux-distro - joka on kyllä kiinnostanut, mutta en ole ehtinyt riittävästi perehtymään.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Joli* on minulla ollut kokeilun asteella - en ole vielä tehnyt mitään järkevää, mutta aion lähitulevaisuudessa kayttää ilmaisten pilvipalvelujen hallintaan. Tavoitteena on saada varmuuskopioita ja työtiedostoja helposti hallintaan. Saas nähdä.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"5. Huomattavan helppokäyttöisen järjestelmän – suosittelen esim. seniori-ikäisille."

En itse suosittelisi kuin nörteille. Pelkkä ohjelmien asentaminen on kuin mustaa magiaa: Veljen tuoreelle Ubuntu-järjestelmälle yritimme asentaa VLC-soittimen paketinhallinnan kautta. Se ei toiminut. Sitten googlasin ohjeita miten ohjelma asennettaisiin komentorivin kautta - sekään ei toiminut. Kokeilin samaa kuin winukassa, eli ladata asennuspaketti kotisivuilta - ei auttanut. Lopulta annoin periksi ja mietin, että on niin helppokäyttöinen järjestelmä kun yhden videosoittimen asennus vaatii ammattilaisen.

"1. Suurin osa peleistä ei toimi Linuxissa, mutta tilanne on muuttumassa."

Tuota on hoettu 15 vuotta.

"2. Et saa Autocadiä ta Photoshoppia, mutta miltei vastaavia (riippuu tarkoituksesta) ilmaisia sovelluksia on ladattavissa Ubuntun sovelluskirjastosta. Ne soveltuvat hyvin harrastelijoille"

Tarkoitatko Photoshopin vastaavalla GIMP:iä?

En yhtään ihmettele miksi linux ei ole yleistynyt tietokoneissa. Versioita on miljoonia!!: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1b...

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Vaikea sanoa. Olen asentanut kymmeniä kertoja VLC playerin sekä Linuxissa että Windowsissa ilman ongelmia. VLC player tarjoaa muuten koko joukon koodekkeja esim Windows 8 saa DVD elokuvat näkymään.

En myöskään tiedä mistä tuo musta magia on peräisin - Ubuntun asentaminen on ollut aina palanen kakkua - toisaalta en ole koskaan asentanut koneelle, jossa on ollut joku tehokas (peli) näytönohjain. Jotkut näytönohjainten valmistajat eivät tarjoa kunnollista tukea Linuxeille.

Riippuu käyttötarkoituksesta - jos tarvitsen työssäni Photoshoppia, niin ostan sen ja saan Windows-tietokoneen "kaupanpäälle". Jos teen jotain pientä, niin käytän Gimpiä tai Androidissa Xnviewiä. Jos käytän nettiä, niin Linux ja Crome tai Firefox on ykkösvalinta. Kirjoittamiseen käytän joka tapauksessa LibreOfficea.

Käyttötarkoitus ja sovellus ratkaisevat sen mitä muuta tarvitaan.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Käyttöjärjestelmän asentamisessa ei ollut ongelmia, mutta ohjelmien kylläkin. Vaikka ohjelmat saisikin toimimaan, niin minusta helpoin tapa on ladata asennuspaketti kotisivuilta ja asentaa se.

Windows on todella hyvä all-round alusta. Oli kyseessä kuvankäsittely, pelaaminen, 3D-mallinnus, nettisurffaus tai toimisto-ohjelmat, winukka hoitaa kaiken. Ei tarvitse tehdä kompromisseja tai tapella keskeneräisten viritysten kanssa.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta Vastaus kommenttiin #26

Kyse on myös käytettävästä rahamäärästä. Vanhan koneen voi päivittää ilmaiseksi Linuxilla. Windowsin laillisesta versiosta joutuu maksamaan toistasataa euroa. Ohjelmistoissa on myös oma hintansa.

Olen toiminut paljon seniori-ikäisten kanssa, joilla on pieni eläke. Toimivan Linux-koneen, käytettynä saa usein ilmaiseksi. Windows-kone maksaa aina. Nyt, kun XP haudataan ei ole oikein muita järkeviä vaihtoehtoja kuin Linux.

En kannata minkäänlaista ohjelmistopiratismia.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

XP oli pieni, nopea ja yksinkertainen. Jotain mikä Microsoftilta tuntuu unohtuneen suunnittelussa. Harva oikeasti kaipaa juuri mitään mullistavaa, kone päälle, siirrellään jotain tiedostoja ja käynnistetään pari ohjelmaa.

Linux tekee saman nykyään huomattavasti vähemmällä tilan ja tehon käytöllä.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Noin 15 vuoden aikana olen asentanut Linuxin silloin tällöin kokeeksi, mutta koskaan, koskaan vielä en ole saanut näyttöä toimimaan moiteettomasti ja halutulla resoluutilla Linuxin yhteydessä. Tosin minulle usein ei ole ollut erillistä näytönohjain korttia vaan emolevyllä oleva intergroitu chippi. Nyt viimeksi kokeilin erillisellä kortilla mutta näyttöä en saanut kuin oletus resoluution eli resloluution vaihto ei onnstunut.

Olen minä korjaillut näyttön parametreja tiedostoihinkin (Xorg.conf???) mutta huonolla menestyksellä. Itselläni on vielä Vista ja en todennäköisesti vaihda Linux-pohjaiseen, koska sitä joutuu hyvin usein säätämään. Olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin Linux-pohjaisten tehokas opettelu. Yksi hyvä puoli noin katsomalla näyttäisi olevan ohjelmistokehityksen hyvät dokumentit ja ammattimaiset tutoriaalit että hyvä tuki c- ja c++ kielille. Microsoftin ohjelmankehityksen dokumentit ja kirjat taas ovat liaaksi kaupallisella pohjalla.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Ainakin tuo Ubuntun 12.04 osaa Intellin integroidut näytönohjaimet. Tarkistin juuri - siellä oli aika monta resoluutiovaihtoehtoa. Videotykin kanssakin on toiminut yhdessä näytön kanssa. AMD-pohjaisista en tiedä - ei kokemusta.

Minulla on hämärä mielikuva, että Nokian CRT (ikivanha) ei tunnistunut oikein.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Joo riippuu tietokoneen emolevyn chipsetin versioinnista, että ovatko Linuxin/Ubuntun puolessa voineet ottaa yhdessä huomioon toistensa rajapintoja Intellin tai muun piiriteknologian valmistajan kanssa.

Mutta olet täysin oikeassa Linuxin/Ubuntun suhteen, että ikäihmisille ja vähävaraisille on hyvä ratkaisu kotikoneensa suhteen, että vanhasta XP-koneesta saa halvalla "soivan" Linux/Ubuntu-koneen. Mutta jos vähävaraisella tai eläkeläisellä ei ole taitoja käyttää tietokonettaan, on aivan sama onko halvassa koneessa Windows tai Linux/Ubuntu.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Suosittelen mielummin Linux-Minttiä kuin Ubuntua. Selkeämpi, perinteisempi.

Aivan peruskäyttäjälle, joka vieruksuu linuxien pientä virittämisen tarvetta, Chrome-OS on vielä helpompi. Sekin on linux, mutta käyttäjä näkeen vain Googlen hiekkalaatikon, joka on tieturvallisuuden huippu.

Timo Ahjos

Ihmettelen, miksi tuossakin ohjeessa puhutaan sen ISO-tiedoston CD:lle polttamisesta ja CD:ltä käynnistämisestä. Se on oman tuoreen kokemukseni mukaan täysin tarpeeton välivaihe Ubuntun asentamisessa. Miniläppärissäni ei edes ole CD-asemaa. Asennus onnistui suoraan kovalevyltä, jolle olin sen asennustiedoston imuroinut. Sen tiedoston sisällön voi avata sinne Windows XP:n perustoiminnoilla, jotka avautuvat hiiren oikeanpuoleisen näppäimen painalluksella. Enkä missään tapauksessa suosittele Windowsin poistamista koneesta, koska kaikki toiminnot eivät toimi Linuxissa. Esim. MTV3:n tai Sub-tv:n ohjelmien katselu Katsomo.fi:stä vaatii Microsoftin Silverlight-ohjelman, joka toimii vain Windowsissa. Muunlainen ratkaisu on kyllä mahdollinen, mutta vaatii paljon asennustaitoja. En ole myöskään löytänyt Ubuntuun Microsoft AutoRoute-ohjelman tasoista karttaohjelmaa, jossa olisi GPS-tuki. Muuten olen erittäin tyytyväinen Ubuntuun. Miniläppärini toimii sen kanssa paljon nopeammin kuin Windows XP-koneena.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Asennustapoja on useita ja on totta, että pelkästään Silverlightiä käyttävät palvelut ovat ongelma. Ongelmat ovat ominaisuuksia, jotka kuuluvat asiaan - niin on kaikissa systeemeissä.

Toimituksen poiminnat