karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Ennenaikainen kuolema ja muita fiktioita

 

Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä on ollut menestystarina – teknologisen kehityksen, lääketieteen menestystarina. Ihmisten eliniän odote on kasvanut vuosi vuodelta. Toisten mielestä se on hyvä asia ja toisten mielestä, jotka eivät kehtaa sanoa sitä ääneen, se on valtavaa rahan haaskausta. Luonnollinen tai luonnonmukainen on kaukana tästä tapahtumaketjusta.

 

Jos minä, joka olen 66-vuotias mies kuolisin huomenna – olisiko se ennenaikainen kuolema. Itse asiassa se olisi teknologian, lääketieteen avulla pitkitetyn elämän päättyminen – ei ennenaikainen eikä luonnollinen. Elämäni varrella on ollut erilaisia tapahtumia, jotka olisivat johtaneet hoitamattomina kuolemaan kuten umpisuolen tulehdus 30-vuotiaana. Lapsena olisin saattanut kuolla tuli-, vesi- tai tuhkarokkoon. Luonnollinen selviämistodennäköisyys olisi ollut ehkä 50%.

 

On surkuhupaisaa lukea väestötason tutkimuksia, joissa kerrotaan esimerkiksi, että tiettyjen pillereiden syönti aiheuttaa sivuvaikutuksina veritulppia yms. Varmemmaksi vakuudeksi kerrotaan, että sairastumisen riski on kaksin-, kolmin- tai nelinkertainen verrokkiryhmään verrattuna. Samalla unohdetaan kertoa millainen vaikutus on, jos kyseinen pillereiden syönnin syy jätetään hoitamatta ja mitä siitä seuraisi.

 

Viime aikoina on keskusteltu rokotusten vaaroista. Keskustelu alkoi tytöille tarkoitetun viime kädessä kohdunkaulasyöpää ehkäisevän rokotteen haitoista. Maailmalta on löytynyt yksittäistapauksia, joissa rokotuksella ja terveysongelmalla on ollut ajallinen yhteys. Ajallinen yhteys on voinut olla myös puhdas sattuma. Entä jos rokotusta ei oteta. Tyttö aikuistuttuaan altistuu sairaudelle, joka usein johtaa kivuliaaseen kuolemaan – olisiko se sitten luonnonmukainen kuolema, kun teknologian vaikutus olisi ehkäisty.

 

Tutkimusten ja ihmisten välille on syntynyt juopa, joka on seurausta erilaisesta lähestymistavasta. Tieteellisissä tutkimuksissa käsitellään suuria ihmisjoukkoja ja usein tutkimuksen kohteena on yksi asia. Ihmiset taas perustavat käsityksensä yksittäistapauksiin – miten mummo tai naapuri on selvinnyt elämässään. Molemmissa lähestymistavoissa on omat vikansa. Tiede yrittää määritellä keskiarvoja ja niihin perustuvia sopimuksenvaraisia raja-arvoja. Tällöin unohdetaan usein, että ihmiset ovat erilaisia. Esimerkiksi toisilla on esimerkiksi enemmän neandertalin ihmisen geenejä kuin toisilla ja sillä on erilaistava vaikutus immuunijärjestelmään. Ihmiset, jotka tarkastelevat naapureitaan eivät oikeasti tiedä kaikkia vaikuttavia asioita - eivätkä hahmota ilmiöitä laajemmin.

 

En malta olla kommentoimatta saudiarabialaisen uskonoppineen tutkijan havaintoa, jonka mukaan naisen autolla ajo aiheuttaa lapsettomuutta. Omien havaintojeni perusteella asiassa on perää. Tiedän useita naisia, jotka ovat ajaneet autolla ja joilla on ollut vaikeuksia lapsen saannissa. Mieleeni muistuu myös toinen asiantuntijaväite. Junien keksimisen aikoihin englantilainen tutkija sanoi, että ihminen ei kestä yli 25 km:n tuntivauhtia. Toden totta olen nähnyt monia, jotka ovat sairastuneet psyykkisesti tai fyysisesti kuljettuaan tuota nopeammin. Molemmat väitteet ovat tai ovat olleet laajasti uskottuja. Aika usein ns. tieteellisiä väitteitä käytetään politiikan välineinä.

 

Sattumalla on keskeinen merkitys ihmisen elämässä ja kuolemassa. Sattumanvaraiset tapahtumat tarvitsevat selityksen – ihmiset ovat oppineet, että kaikella pitää olla syy. Syytä etsitään, vaikka todellisuudessa sitä ei oikeasti ole. Joku urheilija paljasti käyttävänsä samoja alushousuja tärkeissä koitoksissa, koska ne olivat taanneet menestyksen aikaisemmissa peleissä. Housujen ja menestymisen välille oli muotoutunut merkityssuhde.

 

Paras tieto löytyy sosiaalisesta mediasta – näin sanovat ihmiset, jotka ovat menettäneet uskonsa järkevään päätöksentekoon. Tieteen tulokset ovat tulkinnanvaraisia, mutta antavat kuitenkin paremman kokonaiskuvan kuin sosiaalisen median salaliittoteoriat.

 

Välttääkseni ”ennenaikaisen kuoleman” - otan ilolla apuun teknologian, lääketieteen ja asiantuntija-avun. Olisin säästynyt paljolta, jos vanhempani olisivat rokottaneet minut esimerkiksi tuhkarokkoa vastaan – ai niin silloin ei ollut ko. rokotetta. En sairastunut tuberkuloosiin enkä isoon rokkoon – niitä vastaan minut rokotettiin.



Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Luonnollinen ja luonnonmukainen - monet ihmiset haluaisivat elää mahdollisimman luonnonmukaisesti. Tavoite on hyvä, mutta mahdoton toteuttaa. Me ihmiset olemme teknologian tuotteita. Teknologia, joka pohjautuu teknologiseen tiedon intressiin (Habermas) sopeuttaa meitä elämään. Sen seurauksena meistä tulee pitkään työssä olevia pitkäikäisiä ihmisiä, jotka kyseenalaistavat asioita mahdollisimman vähän. Olennaisten asioiden ymmärtämiselle on mahdollisimman vähän tilaa.

Ilmapiiri suosii myös rationaalisen ajattelun vastakohtia - yllättävän moni kulkee uusien ruokatrendien, liikuntalajien, ajattelumallien perässä ilman kyseenalaistamista. Seurauksena on toisenlainen sopeutuminen ns. omilla ehdoilla, jotka kuitenkin ovat seurausta teknologisesta sopeutumisesta ja johdettavissa valtakulttuurista.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

66- vuotiaita kuolee aika tasiseen tahtiin, ja kuolleet ovat alemman koulutustason ja raskaan, suorittavan työn tekijöitä.

Epäreiluimmalta tuo tuntuu siksi, että elämän parhaat ajat on myyty työnantajille ja kuoleminen tapahtuu eläkkeelle jäämisen kynnyksille.

Kyllä tuo aikainen kuoleminenkin on otettu eläkeyhtiöiden laskelmissa huomioon, tottakai, vaikka monet eivät pidä siitä keskustelemista soveliaana.

66-vuotias, työtä ikänsä tehnyt vainaja on yhteiskunnan ja eläkeyhtiöiden kannalta hyödyllisimpiä kansalaisia.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Näyttää siltä, että eliniän odotus kasvaa heti vähintään viidellä vuodella, jos menee lukioon peruskoulun jälkeen. Valinta on myös jossain määrin elämäntapavalinta, mutta ennenkaikkea vakaampien työmarkkinoiden valinta. Perusturvallisuus vähentää stressiä ja lisää ikää.

Käyttäjän LasseRyti kuva
Lasse Ryti

Monesti myös jos on tehnyt ruumiillista työtä, niin siitä on saanut tarpeellisen määrän liikuntaa. Kun taas siirrytään eläkkeelle ja ei harrasta liikuntaa, alkaa terveyden rapistuminen hyvin nopeasti.

Tätä kiidyttää myös kuningas alkoholi, kun ei tarvitse työn takia jättää viinan kanssa läträämistä, tulee varmasti juotua moninkertaisen määrän viikossa, kuin mitä työssä olo aikana. Ja on aina aikaa hakea Eestistä lisää juotavaa oikeaan hintaan.

Reijo Hynynen

Kuinka se nyt menikään, mitä alhaisempi koulutustaso/sosiaalinen viiteryhmä, sitä matalampi elinajanodote. Puhutaan eläkeiän nostosta, koska elinajanodote on kasvanut. Pitäisikö eläkeikä porrastaa sosiaalisen/tulotason mukaan?

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Käytännössä on muistaakseni niin, että mitä enemmän koulutusta, niin sitä myöhemmin eläkkeelle.

Toimituksen poiminnat