karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

IT/ICT -opetus hunningolla - miksi?

 

Suomalaiset koulut ovat kuulemma hyvin varustettuja mitä tulee tietokonelaitteisiin. Niiden opetuskäyttö on kuitenkin vaatimatonta. Tavallisesti syytellään opettajia haluttomuudesta käyttää tietokoneita opetuksen apuvälineinä, mutta syyt ovat paljon monimutkaisempia. Seuraavassa hahmottelen joitakin.

 

  1. Historialliset jäänteet,

  2. Opiskelu kouluissa laitefanien varassa - tietokonekauppiaat ohjaavat opetuksen suuntaa,

  3. Kuntien ATK-keskukset jarruina - neuroottinen suhtautuminen tietoturvaan,

  4. Kustannuspolitiikka ja

  5. Opettajien asenteet.

 

Olin mukana Martti Apajalahden vetämässä työryhmässä tekemässä ensimmäisiä tietotekniikan oppimääriä peruskouluille ja lukioille. Silloisen näkemyksen mukaan oppilaiden oli tärkeää oppia työelämässä tarvittavia taitoja kuten tekstinkäsittelyä ja taulukkolaskentaa. Yleisnimellä näitä kutsuttiin työkaluohjelmiksi. Ohjelmointitaidot katsottiin vähemmän tärkeiksi kaikille opetettaviksi ja niistä tuli valinnaisia oppisisältöjä. Internetistä ja sähköpostista ei puhuttu, koska niitä ei ollut 80-luvun alussa. Vuosien varrella olen havainnut, että silloin tehdyistä linjauksista on tullut pysyviä. Maailman muuttumisen myötä opetuksen painopistettä olisi aikoja sitten pitänyt muuttaa enemmän ohjelmointipainotteiseksi.

 

Tekniikan murroskausina uudet ideat tulevat fanien kautta – myös kouluun. Yksittäisen ihmisen on vaikea hahmottaa – mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä eivät. En ole ollenkaan varma, että iMaailma, tabletit tms. on ratkaisu koulun tietotekniikkaongelmiin. Ne voisivat korvata kirjat, mutta muutos vaatisi radikaaleja muutoksia kustannustoiminnassa - pilvipalvelut eivät muuta tilannetta. On hyvä, että uusia ideoita kokeillaan, mutta koulun ja yhteiskunnan tarpeiden kartoittaminen ja sitä kautta johtopäätösten tekeminen olisi tärkeämpää. Koulujen tietotekniikan opetusta ei saa jättää pelkästään tietokonekauppiaitten ohjailun varaan.

 

Koulut ovat kunnissa joutuneet osaksi ATK-hallintoa. Tämä tarkoittaa sitä, että koulu on menettänyt koulussa olevien tietokonelaitteiden hallinnan. Pienikin muutos järjestelmässä vaatii ”luvan” tietohallinnolta. Tämä näkyy siinä, että opettaja ei voi asentaa luokkansa koneisiin ohjelmistoja, jotka olisivat sillä hetkellä tarpeen. Tätä perustellaan tietoturvaongelmilla. Koulussa ei useinkaan voi käyttää sosiaalisen median ohjelmistoja. Esimerkiksi Skypen käyttö saattaa olla kielletty. Tietokoneissa toimii tavallisesti Microsoftin Office paketti ja jokunen opetusohjelma sekä oppilasohjelma. Tietojenkäsittelytaidot ovat kuitenkin aivan muuta. Ongelmiin törmätään, kun opettajien kädet ovat sidotut ja luova ongelmien ratkaisu tietokoneen avulla estyy. Tämä puolestaan turhauttaa opettajia ja monella ratkaisu on muotoa antaa olla.

 

Aamulla televisiossa kerrottiin Viron tietotekniikka-opetuksesta – se näytti hyvältä. Suomen kouluissakin pitäisi olla tarjolla mahdollisuuksia eikä vain kieltoja – elä tee niin tai näin. Pienet helposti ohjelmoitavat tietokoneet kuten Rasberry Pi ja Arduinot voisivat antaa tilaa kokeiluille. Irrallisina yksikköinä ne eivät muodostaisi tietoturvariskiä ja mahdollistaisivat oppilaiden toimimisen reaalimaailmassa. Tällaisten tietokoneiden hinnat ovat 20-50 € luokkaa. Ohjelmointitaito taitaa kuitenkin olla tietojenkäsittelyn ymmärtämisen perustaito.

 

Opettajien asenteissa ei välttämättä ole mitään vikaa. Olen järjestänyt vuosien varrella useita opettajille tarkoitettuja tietokonekursseja – ensimmäiset 1980-luvun alkuvuosina. Mukana on ollut kursseille pakotettuja ja innostuneita. Opettajan työn kannalta on tärkeää, että laitteista saadaan lisäarvoa opetukseen. On vaikea motivoida ihmisiä tekemään yksinkertaiset asiat monimutkaisesti. Tietokoneen käytön opetus pitäisi olla kätevää ja innovatiivista, mutta rajoittavia tekijöitä, jotka johtuvat opettajasta riippumattomista syistä, on ihan liian paljon.

 

Pedagogisessa mielessä täytyy erottaa virtuaalinen toiminta ja toiminta reaalimaailmassa. Tämän selvittää helposti tarkkailemalla kahta kaksi-kolme vuotiasta. Toinen on tehnyt palapelejä oikeilla paloilla ja toinen iPadilla. Molemmat osaavat tehdä palapelejä hyvin omassa ympäristössään. Mutta vaihdettaessa ympäristöjä iPad lapsi on täysin hukassa eikä palapelin tekemisestä oikeilla paloilla tule mitään. Koskettamalla talouspaperirullan kuvaa saat pyyhittyä avattaresi suun, mutta reaalimaailmassa sinun täytyy repäistä pala ja pyyhkiä itse.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Kaupalliset yritykset kehittävät uusia laitteita, fanit haluavat käyttää niitä ja koululaitoksen pitäisi opettaa niiden käyttöä. Jollekin saattaa Applen iPhone olla elämän keskipeste - liikkuminen ja viihde sekä työ kulkee ko. laitteen kautta. Toinen pärjää ihan hyvin ilman ko. laitetta.

Vaatimukset, että koulun pitäisi kulkea muodin mukana ovat kohtuuttomia. Koulun tehtävänä on opettaa asioita, joita tarvitaan selviytymiseksi omassa elämässä ja työelämässä. Tähän tarvitaan syvällistä analyysiä maailmasta.

Esimerkiksi 1980-luvun alussa eräs tietokonelehti kirjoitti arvioidessaan Visiotekin tietokonetta, että on hyvä, että ruudulla näkyy A: - oppilaat oppivat käyttämään CP/M -käyttöjärjestelmää, jota he tulevat käyttämään myös työelämässään. Tietääkö joku lukijoistani mikä on CP/M?

Ministeri puhuu sujuvasti pilvestä televisio-ohjelmassa, mutta mitä pilvi tarkoittaa koululle?

Parempi pää pilvessä kuin saappaat kiinni suossa vai olisiko sittenkin toisinpäin.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Toivottavasti mahdollisimman moni päättäjä lukee kirjoituksesi.

Hommaa voitaisiin myös laajentaa:
- iltaisin samoilla koneilla voitaisiin pitää vapaaehtoiskursseja aikuisille.
- Voitaisiin myös opettaa avoimen koodin ohjelmia ja näiden antamia mahdollisuuksia (mm. meille vähävaraisille).

Uskon vakaasti, että maamme tulevaisuus on rakentunut ja tulee aina rakentumaan opiskelulle.
Yhteiskuntahyöty tietsikkaopetuksen järkiperäistämisessä olisi mittaamaton sekä se olisi suoraa tukea myös työnantajille, kansalaisista puhumattakaan.

Henry

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Aikoinaan töissäollessani Sastamalan Opistossa (kansalaisopisto) otin käyttöön avoimet ohjelmistot opetuksessa sillä perusteella, että kaikilla kansalaisilla täytyy olla mahdollisuus hankkia niitä laillisesti. Koulumaailmassa avoimia ohjelmistoja ei useinkaan pidetä tarpeeksi "hyvinä" - ei ole riittävästi statusta. Monesti koetaan ilmaisen käyttö arvostuksen puutteena. Kuitenkin avoimet ohjelmistot kokonaisuutena tarjoavat hyvin paljon hyvää ja käyttökelpoista. Ks. esimerkiksi http://www.valo-cd.fi/. Siellä on koko joukko hyviä käyttökelpoisia ohjelmia.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Niin, minulla hajosi kovalevy => Ostin uuden kovalevyn ja laitoin siihen Ubuntun. Pystyn tekemään (ja olen aika vähän aikaa käyttänyt Ubuntua) videoita, tekstittämään ne jne. - laillisesti ja ilmaiseksi.
Ja tietenkin kaikki kuva- teksti yms. jutut toimivat ilman ongelmia. Kyse on enemmänkin runsauden pulasta, eli pitää selvittää mikä ohjelma monista ilmaisista on kuhunkin käyttötarkoitukseen paras.
:>)

Henry

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #4
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tarttisin semmosen laitteen, jolla saisi äkkiä kopioitua tärkeät ketjut ennen kuin kaikki arvokas materiaali hukkuu bittiavaruuteen,
koko saa olla sydän kurkussa mitä noivain heitetään roskiin, dialogian on monasti olennaista oliko se Matti Linnavuori jolle Alexius kirjoitti sellaisia kokenen pedagoogiin hienostuneen ironiaan mestarinäytteitä että vastaavia heelmiä on vaikeata löytää.
Miettikä sitäkin pojat!
mä en pysyy uusien ohjelmien opetteluss mukana,
oletteko kattoneet mun juttuni Me murhaajat?

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Maalaa hiirellä ketju - ne mitä haluat. Paina tai valikosta kopioi. Avaa tekstinkäsittelyohjelma. Paina tai valikosta liitä. Sitten sulla on tarvittava tekstinkäsittelyssä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

kitti vaan mut en ole täl rämäl onnistunut sellaiseen, jotenkin vaan pätkii. ehkä huono hiiri.
mä on miettnyt kantsisko sittenkin säästtä semmonen vanha lkomu pc jos rupeaa pitempiä tekstejä kirjoittaan, siin on polttava cd levykeseman lisäksi ja sil pystyy vanhat levykkeet lukemaan, mut se vie tila pidänkö koneen tai hankinko telkkarin.
palataan jakun nelerput löytyy niin sais nettiin,
palataan asioihin yhtä sun toista idea kehitellään yhteistuumiin.
olis sunkin asiantuntemukses tarpeen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mikä on enää reaalimaailma? Täältä verkostakö sen löytää?

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Verkosta ei oikein reaalimaailmaa löydy - paitsi se näppäimistö ja hiiri, joita käytän tietokone, joka hyrrää vieressä sekä kuvia näyttävä taso. Verkossa liikutaan pääasiassa kuvitelmien varassa. Reaalimaailmaa on nykymaailmassa vaikea löytää. Juuri nyt aion laittaa haketta polttimen säiliöön ja se on reaalimaailman tapahtuma.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mä oon huomannut sen.
Yritin opetella ilman hiirtä mut sit lähti yhtäkkiä pikakelauksella rullamaan ja en osannut pysäyttää.
Puhuin paluumatkalla tamperelle sun tiedetilasta. Oletteko muuttanut jo Forssaan?
Mulla on semmonen kauhukuvitelma että nää ihmiset kuvien takana olisi vain simulaattorien tuottama tekstiä. siksikin nimenomaan keskusteluosuus on arvokas monella tavalla, se voisi olla pedagogisen sosiologisen ja ennen kaikkea sosiaalipsykologisen tutkimuksen kohde. siitä voisi tehdä paitsi kirjallisia tuotteita.
mäsentään tiedän et olet ihminen koska älykkäinkään kone ei pystyisi simuloimaan sun ajattelusi, ei ole kuten aikoinaan puhuin dikotomisesta ajattelusta.

onks sull tallel mun sp tai lähetänkö uudelleen, onneksi ei sun kans tartte juonitella treffejä monien mutkien kautta. Eihän sitä täällä viitti muuta kuin asioist joilla saatta olla yleistä mielenkiintoa.

Toimituksen poiminnat