karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Olen neandertaalilainen

 

Oletan, että minussakin on noin 3 prosenttia neandertaalin ihmisen geenejä ja niillä on luultavasti vaikutusta minun päivittäiseen elämiseeni - esimerkiksi immuunijärjestelmän kautta. Tosin en halua väheksyä afrikkalaisia juuriani, jotka ovat seuranneet minua ammoisista ajoista. Olen syntynyt Suomessa monen heimoalueen reuna-alueella – Pihlajavedellä. Tästä syystä minussa on ripaus satakuntalaista vittumaisuutta, hämäläistä hitautta, pohjalaista ylpeyttä ja savolaista lupsakkuutta.

 

Olen perussuomalainen, mutta en siinä merkityksessä kuin mitä tarkoittaa perussuomalaiset puolueena. Perussuomalainen siinä mielessä, että osa tiedossa olevista esi-isistäni on tullut Virosta ja osa Kokemäenjokea pitkin sen latva-alueille metsästämään ja viljelemään maata – ruotsalaisvaikutustakin minussa ilmeisesti on. Olen siis valkoinen perussuomalainen mies.

 

Keskikoulussa olen luultavasti ollut mukana porukassa, joka on piirtänyt hakaristejä taululle. Jotkut opettajat nostivat mekkalan, toiset antoivat ehkä hiljaisen hyväksynnän. Piirustuksen opettaja piti pitkän esityksen risteistä ja niiden symboliarvoista. Seurauksena oli, että hakaristin hohto katosi – se ei ollutkaan merkki, joka oli tehty aikuisten ärsyttämiseksi vaan merkki, joka kantoi mukanaan pitkää historiallista merkitystä ja sodanaikaista taakkaa. Jotkut yrittivät herättää huomiota tervehtimällä kättä nostamalla – muistaakseni kukaan ei asiaan puuttunut ja tervehdykset loppuivat huomion puutteeseen.

 

Eduskunnan tapahtumia seuratessa tulee mieleen, että vieläkään isot miehet eivät ole päässeet eroon pikkupoikamaisesta käyttäytymisestä. Halutaan herättää huomiota, jotta saataisiin huomiota. On jotenkin vaikea ymmärtää, että itseään vakavasti otettavina ihmisinä pitävät käyttäytyvät kuten me 50-luvun kakarat aikoinaan. On ällistyttävää miten he voivat kirjoittaa solvaavia tekstejä kuulopuheiden varassa ihmisistä, jotka ovat tulleet vähän eri teitä Afrikasta kuin me valkoiset suomalaiset. Tosiasioille ei voi mitään ja käyttäytyminen kertoo sekä aiemmin että myöhemmin maahan tulleiden todellisen luonteen. Kyse ei ole maahanmuuttokriittisyydestä.

 

On totta, että ihmisillä on taipumus klaaniutua. Heimoutuminen voi tapahtua myös netissä. Saman henkiset tai samanlaista huomiota hakevat ihmiset kirjoittavat tietyille keskustelupalstoille. Sosiaalipsykologiassa puhutaan sisä- ja ulkoryhmistä. Ei tarvitse mennä kovin kauas historiassa, kun Suomen heimot ryhmittyivät johtohenkilöiden ympärille tappamaan toisiaan – raiskaamaan naisia ja tyttöjä.

 

Ihonväriltään ja kulttuuriltaan valtaväestöstä poikkeava ihminen on oiva kohde toteuttaa vainoharhaisia ennakkoluuloja. Tämän ovat kokeneet monet valkoihoisetkin paikoissa, jossa he ovat vähemmistönä. Näyttää siltä, että kulttuuri maan sisällä muodostaa väkivallalta suojaavan kerroksen. Kulttuuri tuottaa ihmisille samankaltaisia kokemuksia, jotka saavat ihmiset ajattelemaan samankaltaisesti – muodostamaan suuren ”heimon”. Valtaväestön kannalta ongelmallisina nähdään ne ihmiset, jotka eivät tarpeeksi paljon mukaudu valtakulttuuriin.

 

Kulttuuri voi joutua myös vahvojen johtajien vetämänä hakoteille kuten tapahtui viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä Saksassa ja Neuvostoliitossa.

 

Mikä sitten määrittelee ollaanko hakoteillä vai pitkospuilla? Ei ole mitään objektiivista kriteeriä. Maailman tasolla YK määrittelee, sopii valtioiden käyttäytymissäännöistä. Valtioiden sisällä demokraattisesti valitut elimet määrittävät säännöt kansalaisten toiminnalle. Tämän lisäksi maailmassa on paljon hirmuhallitsijoita ja diktaattoreita, jotka katsovat omaavansa jumalallisen auktoriteetin.

 

En oikein voi kuvitella, että demokratiaan tottuneessa maassa kuten Suomi, ääriliikkeet saisivat erityisen suurta kannatusta - vaikkakin ne saavat julkisuudessa kohtuuttoman paljon huomiota. Ääriliikkeet perustuvat usein uskomuksiin, joilla ei ole paljon yhteistä todellisuuden kanssa. Toisaalta – sitä uskottavampi, mitä enemmän uskottavaa. Oikean tiedon lisäämisen luulisi vähentävän pikkupoikamaista uhoa.

 

Sitten vielä se maahanmuuttokriittisyys – en panisi pahakseni keskustelusta, jota käytäisiin oikeilla argumenteilla puolin ja toisin eikä juupas – eipäs tyyliin. Maahanmuuttajia on hyvin erilaisia ja heillä on erilaisia vahvuuksia. Ongelmat ovat kotikutoisia. Nykyisenkaltainen keskustelu johtaa helposti ylilyönteihin kuten natsitervehdyksiin eduskunnassa – siis tapahtumiin, joilla ei ole mitään rakentavaa viestiä oikean keskustelun tasolla. Pahinta on, jos keskusteluun otetaan mukaan nyrkit ja pesäpallomailat.

 

Kaikki me ollaan ihmisiä – myös me neandertaalilaiset.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

En tiedä olenko sinisilmäinen, mutta monissa ääriliikkeissä on enemmän huomionhakuisuutta kuin aatetta. Heil-tervehdyksen tarkoitus on kai herättää pahennusta ja huomiota - sitä se sai aikaan eduskunnassa tehtynä.

"Kansanliikkeissä" sanan negatiivisessa merkityksessä on melkein aina kyse uskomuksista ja joukkosuggestiosta - mitä enemmän uskottavaa, sitä tiiviimpi ryhmittymä. Tosiasiolla ei ole jakoa näissä kuvioissa. Tieto lisää tuskaa.

Hedelmistään puu tunnetaan - taitaa olla ison kirjan viisaus. Sillä on käyttöä myös nykypäivän keskustelussa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tervetuloa joukkoon. Tiede-lehden mukaan osalla nykyihmisistä on keskellä takaraivoa korvan yläosan korkeudella luukyhmy, joka oli yleinen neandertalinihmisillä. Todennäköisesti 70% suomalaisista tuo patti löytyy (kallontunnustelua ei voi tietenkään kenellekään suositella, mutta ehkä silloin, jos sen tekee itse ja vapaaehtoisesti).
Suomalaisethan eivät ole vähääkään epäsosiaalisia eivätkä viihdy omissa oloissaan tai pienissä yhteisöissä, eikä myöskään metsästäjä-keräilijän elämäntapa ole lähellä sydäntä, joten perimän vaikutus on ainoastaan teoreettinen. Sosiaalisia nykyihmisiä ollaan. Emmehän muuten edes asuisi minkkitarhoissa isoissa yhteisöissä.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Joo, kyllä se kyhmy löytyy.

Käyttäjän MatiasKapanen kuva
Matias Kapanen

Neanderstalerstraße on jännästi Stadthausbrücken ja St. Paulin välissä. Hieman lähempänä Elbeä Baumwall julkaisee National Geographicia. Viime talvena he kirjoittivat nykyisen Aidan risteilyreitillä Tanskasta länteen asuneen keräilijäkansan ennen sen vajoamista meren alle. Väittäisin kyseisen Doggerlandin asukkaita neandertaalisia tai Afrikkalaisia todennäköisemmin viikinkien ja keskiajan jälkeen pohjoiseen päätyneiden esivanhemmiksi.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Se on tässä se hauskuus, että kun toistaiseksi tiettävästi olemme universumin ainoa olemassa oleva alien-laji, niin me ollaan just tämmösiä, ihme jurpoja kyhmyinemme ;D Ehkä olen katsonut liikaa sci-fi leffoja kun jurpoilen, ja ehkä viellä olemme joku kaukainen päivä galakseja hallitsevia uljaitakin uljaimpia sotureita ;D

Toimituksen poiminnat