karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Yrityksen psykodynamiikkaa

  • Kuvalle voi antaa merkityksiä kollektiivisesti
    Kuvalle voi antaa merkityksiä kollektiivisesti

 

Yritystä voi verrata monessa suhteessa elävään organismiin – sillä on aivoja, käsiä ja jalkoja. Toisaalta monet tuotannolliset yritykset ovat funktionaalisesti kopiokoneita, jotka tuottavat suunnitellun mallin mukaisia kopioita – olivatpa ne sitten televisioita, autoja tai laivoja. Yrityksellä arvoja, visiota, strategioita ja vastuuta.

 

Yksilön ja yritysten välinen suhde on muotoutunut ja muotoutumassa siten, että ihmisestä on tullut yrityksen rakenneosa, joka vaihdetaan – jos se ei toimi oikein. Nämä vaihdettavat osaset voivat olla toimitusjohtajia, hitsareita, siivoojia jne. Yrityksen oikein toimimiselle on omat sääntönsä – sopimukset, laatukäsikirjat tai prosessikuvaukset.

 

Nykyään ajatellaan usein ihmistä yrityksen analogiana. Perhe on tuotanto- ja kulutusyksikkö. Ihmisillä pitäisi olla oman elämän visio ja strategia sen saavuttamiseksi. Keskeisiä ovat myös yksilön sisäistämät arvot ja yhteiskuntavastuu.

 

Kun palataan ajassa noin 100 vuotta taaksepäin haluan ottaa esiin yhden historian kiistellyimmän oppijärjestelmän isän Sigmund Freudin. Hänen persoonallisuusteoriansa jakaantui kolmeen osaan ego, superego ja id. Oikeastaan kaiken lähtökohta on id – viettivarasto, joka on pääosin tiedostamaton, jossa lymyävät halut, ideat ja luovuus. Viisikymmentä vuotta vanha psykologian kirja kertoi, että id on paikka – mielen osa, jossa on jatkuvat hillittömät bileet – halut, ideat ja innovaatiot ”pariutuivat” keskenään. Aina silloin tällöin jotkut mönkivät esiin, tietoisuuteen, jossa kontrolli, superego tarkasti tulijan ”hovikelpoisuuden”. Superegon tehtävänä on tehdä ihmisestä yhteiskuntaan sopeutuva. Ego edustaa tietoista, julkista toimintaa. Se on sitä mitä ihminen haluaisi muiden silmissä olla. Sosiaalipsykologian termein sanottuna yksilö ottaa sen roolin, minkä ympäristö lähettää.

 

Edellä tultiin siihen tulokseen että yksilön ja yrityksen välillä on molemmin puolisia analogioita. Psykodynamiikka on käsite, jota käytetään kuvaamaan ihmisen käyttäytymistä psykoanalyyttisessä viitekehyksessä – siis Sigmund Freudin kirjoitusten mukaan luodussa ihmiskäsityksessä.

 

Yritykset, jotka ovat muita kuin kopiokoneita toimivat tavallisesti Freudin oppien mukaan. Esimerkiksi Google – siellä on salainen, tiedostamaton tutkimusosasto, jossa kehitellään uusia ideoita ja tuotteita. Se on Googlen id. Aika-ajoin sieltä tulee esittelyyn tuotteita, jotka tulevat johtoportaan, superegon arvioitaviksi ja Larry Page johtoryhmineen edustaa egoa.

 

Useimmissa yrityksissä on tiedostettu dynamiikan merkitys. Freudilaisten kolmen elementin kesken olisi tarpeen saada tasapaino. Nokialla oli aikoinaan vahva id. Se tuotti esimerkiksi kosketusnäyttöpuhelimia (2003) ja puheen tunnistusta (2008). Ylikehittynyt superego torppasi ajatukset, mahdollisesti markkinatutkimuksiin perustuen: ”ei näitä tarvitse kukaan”. Egon, toimitusjohtajan tehtäväksi jäi perustella valittua strategiaa.

 

Xeroxin Palo Alton tutkimuskeskus on kuuluisa keksinnöistään. Siellä kehitettiin 1970-luvun puolella tietokone, joka toimi graafisella käyttöliittymällä. Kun kehittäjät ponnistelivat tietoisuuteen Alto 1 -tietokoneen kanssa. Kontrolloiva porras ei voinut ymmärtää, että joku tarvitsisi graafista käyttöliittymää.

 

Applen Steve Jobs oli persoona, joka oli sisäistänyt idin, superegon ja egon roolit ja johti niihin liittyviä asioita suvereenisti. Seurauksena oli Lisa ja Mac sekä iPhone ja Ipad. Kaikki nämä tuotteet perustuivat toisten yritysten kontrollikerrosten hylkäämiin ideoihin. Tietokoneet Xeroxilta ja puhelimet Nokialta. Graafisen käyttöliittymän suhde Xeroxiin on fakta – Nokia suhde arvailua.

 

Steve Jobsilta kysyttiin, että minkälaisia markkinatutkimuksia on menestyksen takana. Vastauksena oli, että ihmiset eivät tiedä mitä he haluavat. Jos tekee tuotteita mitä ihmiset haluavat ne menevät kaupaksi.

 

Jotkut psykoanalyysiin läheisesti liittyvät oppisuunnat (Jung) puhuvat kollektiivisesta tajunnasta. Jos yritys pystyy ammentamaan ideoita sieltä, niin se tuo menestymisen mahdollisuuksia. Mikä sitten on kollektiivinen tajunta – taiteessa puhutaan arkkityypeistä esim. Venuksen syntymä, joka kuva naiseudesta. Kaikki tuntevat asian, mutta kukaan ei tiedä.

 

Nykyisin kollektiivista tajuntaa muokkaavat sosiaalinen media ja mainokset. Ajatukset ja ideat, jotka leviävät Facebookissa, blogeissa, Twitterissä jne. muodostavat pohjan, josta yrityksen arvot ja visiot saavat materiaalia. Materiaali on intuitiivista, esitietoista ja vastaa esittelemässäni luokittelussa idiä. Big datasta on kuviteltu löydettävän keino tämän materiaalin muuttamiseksi sellaiseksi, että yrityksen kontrolloivat kerrokset voisivat hyväksyä tai hylätä esitetyt ideat.

 

Palatakseni vielä perusjakoon id, superego ja ego. Pienessä yrityksessä samat henkilöt joutuvat olemaan kaikissa kolmessa roolissa. Kannattaa pyhittää hetkiä ideoinnille ilman kontrollia. Kontrolli voi tulla mukaan ”tilikirjoja katsellessa”. Ego esiintyy julkisesti puhuu järkeviä ja edustaa yritystä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Minusta on ollut jossain määrin huolestuttavaa se, että ihmisiä on ruvettu pitämään yrityksen analogioina tavoitteineen tai elämän suunnitelmineen. Olen ollut huomaavinani, että ilmassa on henkeä, että et ole kunnon kansalainen, jos sinulta puuttuu uskottava tapa kuvata omaa tulevaisuuttasi.

Sitoutuminen on hyvä asia, mutta se saattaa olla myös perin ahdistavaa. Veikkaisin, että viihtymättömyys koulussa, työssä tai kotona on seurausta näkymättömistä kahleista, jotka painottavat ihmisen tietoista ulospäin näkyvää osuutta. Ihmisen alitajunta ja tiedostamattomat haaveet jäävät kontrollikerrosten kätköön.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Yrityksessä työskentelevät elävät ihmiset, joilla on ihmisen ominaisuudet.
Nykyisin viljellään laajalti harhaanjohtavia analogioita, joilla taloutta voidaan verrata bioloogiseen organismiin tartuntatauteineen, tai luonnonilmiöihin kuten tulipaloihin.
Luen juttusi paremmalla ajalla.
Onko satokausi ollut antoisaa tiedetilalla? Siellä on varmaan hienoa nyt.
Kasvaako siellä kurpitsaakin?

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Tiedetilan härän sydämet (tomaatit) ovat kypsyneet hyvin 300-650 g kappale (hyvän makuisia). Kurpitsoitakin ja kurkkuja sekä erilaisia papuja on. On yritetty pysyä siellä idin puolella liikoja miettimättä ja kontrolloimatta ideoita. Saatiin austraalialaisia siemeniä (kuva mun Facebookissa) - on tullyt kauniita kukkia - joitan kengurun ... On tosin joutunut olemaan vähän egonkin asemassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ihan katteksi melkein käy. Silti en rekisteröidy naamkirjaan. Ehkä tulen kattoon paikan pääll, jos saan houkuteltua jonkun autonomistajan syysretkelle.

Heikki Härmä

Elävä organismi on laaja käsite.

Ensisijainen pyrkimys on hengissä pysyminen.
Toissijainen on lisääntymispyrkimys.

Maslowin hierarkia antaa aineksia jatkopohdintoihin.

Taikinakin pyrkii kasvamaan.

Poliittisella taholla soisin tämän tulevan ymmärryksen ja varsinkin toimintatasolle nousevan katsomuksen perustotuuden tunnustamisen ohjenuoraksi. Puolueohjelmia tähän ei tarvita.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Freud määritteli ihmiselle kaksi perusviettiä elämän ja kuoleman vietit - libido ja thanatos. Myöhemmin teoriaan on lisätty narsismi. !900-luvun alussa oli vaikea selittää sitä, miksi ihmiset käyttäytyvät itsetuhoisesti ja toisaalta pyrkivät säilymään hengissä ja lisääntymään. Samat asiat ovat edelleen mysteereitä. Ihmiset haluavat elää ja toisaalta puhutaan ennenaikaisesta kuolemasta, joka johtuu käyttäytymistottumuksista. Maslow lähestyy asiaa yksioikoisemmin tarpeiden laadullisen parantumisen kautta.

Yrityksisiä tarkasteltaessa tulee vastaan useita dilemoja esim. kaikki yritykset eivät pyri kasvamaan. Heijastavatko ihmiset yrityksiin oman thanatoksensa - näin ehkä on silloin, kun työntekijöiden vaatimukset ajavat firman konkurssiin tai vähentämään työntekijöitä. Yritysjohtaja saattaa ottaa hallitsemattomia riskejä, mikä tappaa yrityksen.

Yleisesti on toivottavaa, että yritykset kasvaisivat - osoittaisivat oman libidonsa, elinvoimansa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kas vain, nyt päästiin jo Freudin litteratuuraan! Palataan asiaan kunhan ehdin, ehkä, lukeakin juttusi saunan jälkeen.

Heikki Härmä

Organismilla on elinkaarensa.
On aika elää, lisääntyä ja itse kuolla.

Jälkeläiset noudattakoot omaa predestinaatiotaan. Tai valintojaan.

Freudin avaamaan näkökulmaan soisin tutustuvan muidenkin kuin meidän.

Maslow tarjoaa kuitenkin tarpeiden hierarkiakuvioon monipuolisemman, tähän aikaan paremmin soveltuvan ympäristökäsityksen kuin Freud.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jälkeläiset korjatkoon vääriä valintojamme! Uskomatonta vastuuttomuutta.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Maslowin tarvehierarkkia on siinä mielessä mielenkiintoinen, että osa maailman väestöstä pääsee tuskin ensimmäisille tasoille, fyysiset tarpeet ja turvallisuus kun taas taas osa porukkaa toteuttaa luovuuttaan suruttomasti.

Freudin maailma on mielenkiintoinen ajatusleikki vailla vahvoja tieteellisiä näyttöjä, mutta sitä enemmän arkipäivään yhteensopivia kokemuksia. Kuvausjärjestelmänä se antaa uudenlaisia lähestymiskulmia.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kokeilin piruuttaan kääntää Maslow'n hierarkiakolmion päälaelleen ja esitin kysymyksen: Entä, jos työskentelisimme rajatussa yhteisössä siten, että perustarpeiden tyydyttäminen olisi kaikille mahdollisimman helppoa ja siten meille jäisi varsin runsaasti aikaa itsemme ja luovuutemme kehittämiseen ja hyödyntämiseen.

Hyvin usein olen käytännön työelämässä törmännyt siihen, että ruohonjuuritasolla työskentelevillä on valtaisa määrä luovia ideoita, mutta he eivät saa koskaan tilaisuutta hyödyntää niitä.

Maslow on mielestäni onnistunut kuvaamaan ainoastaan luontaiset tarpeet markkinatalouden periaatteiden näkökulmasta, eikä mitään muuta.

Tuo päinvastainen tilanne avaisi mielestäni aivan valtavan kehityspotentiaalin, joka nyt korostetusti piilotetaan erilaisten tekijänoikeuksien ja patenttien taakse. Mitä, jos vapautettaisiin kaikki tieto käyttöön ja maksettaisiin jonkinlaista kansalaispalkkaa ja tekijän provisiota yhdessä kerätyistä varoista?

Luulen meidän olevan nyt uuden ajan kynnyksellä, joka avautuu talousromahduksen kautta. Toivottavasti silloin on viisautta kyseenalaistaa kaikki rakenteet, vaikka niissä piileekin valtava määrä käyttökelpoista tietoa. Kulta-aarre tunkion uumenissa.

Yritysorganismiin olisi joka tapauksessa saatava uutta eloa.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta Vastaus kommenttiin #16

Mielenkiintoinen ajatus. Yhteiskunnat jakaantuvat karkeasti ottaen eliittiin ja rahvaaseen. Usein ajatellaan, että uudet ideat ovat peräisin eliitiltä, mutta tavallisilla ihmisillä on myös tarve luovuuteen. Se näkyy puutahoissa, koristeissa yms. Onko niin, että suomalaisessa kulttuurissa aika monet tavallisetkin ihmiset ovat päässeet tarvehierakkian huipulle. Eliitin tehtäväksi jää keksiä keinot, että rahvas ei uhkaa heidän asemaansa.

Monet tavallisten ihmisten yritysideoista kaatuu siihen, että lupa yms. menettelyt on tehty isoja yrityksiä varten, joilla on rahaa hankkia sertifikaatit sun muut. Patenttien ja tekijänoikeuksien puolustamiseen rahkeet eivät riitä.

Pelle pelottamatkaan eivät ole turvassa säännösten viidakossa.

Jos katsotaan tuota minun alkuperäistä tekstiä, niin kansan keksijät voisivat toimia idinä tuottamassa ideoita.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #17

Jos on rahvaan kynttilä vakan alla, mutta eliitin kynttilä polttaa vakan puhki.

Kun on tässä seuraillut sekä omia että toisten tekemisiä, niin harvassa tapauksessa on päässyt suorituskyky huimaamaan leveällä aluella. Pieni tasapainotus olisi paikallaan, koska pienituloinen kansanosa ei ehdi juoksemaan rahaa kasaan niin nopeasti kuin sitä tuhlataan.

Nykyjärjestelmässä työ ei muutenkaan pidemmälle ajatellen jakaannu kovin optimaalisesti. Toisilta puuttuu kokemusta ja toisilla sitä on liikaa.

Organisoitumisessa riittäisi haasteita puhtaaltakin pöydältä. Nyt pitäisi syrjäyttää vielä raskas historiallinen painolasti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Saatko Timo palkkiota kehityspotentiaalisesta sisällöntuotannostasi?
Ja se on kaiketi vapaasti käytettävissä ja ryövättävissäkin mahdolliset tuotot toisten tileille.
Entä jos lopetettaisiin raha? Sehän vasta avaisi kaikki kehityksen mahdollisuudet. Ajattele sitä!

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #26

En todellakaan saa mitään korvausta.

Raha helpottaa niin paljon tavaran vaihdossa, että sitä ei voida lopettaa.

Korko on oikeastaan se systeemipaholainen, joka luo kuplat ja mahdollistaa toisten työllä ratsastamisen vapaaherrana. Talous pysyisi hyvin vakaana, jos perittäisiin vain käsittelykulut ja maksettaisiin lainapääomia takaisin. Osinko ei ole lainkaan niin paha, koska se on palkkio pitkäaikaisesta sijoittamisesta. Sekin tosin kannustaa yrityksiä pyrkimään monopoliasemaan, eli ei aivan ongelmaton sekään.

Nythän rahalla tehtävä bisnes on syrjäyttänyt kaikki muut ansaintamuodot ja meidän pitäisi ehdottomasti kieltäytyä maksamasta näitä mielikuvitusrahoja kenellekään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #27

En tiedä miten vaihto tapahtuisi ilman raha, mutta luulisi sen olevan mahdollista ainakin ilman pankkeja nykyisellä tietotekniikalla.
Ja Maslowinkin tarvehierarkian mukaiset perustarpeet voitaisiin jakaa ilmaiseksi.
Ainakin kannattaisi aloittaa puhtaalta pöydältä, josta pelimarkat on pyyhkäisty pois.
Tai edes laittaa raha sulkumerkkeihin yhteiskuntasuunnitelussa, pitää lähtökohtana mitä tarvitaan, ei perustella kaikki rahalla. Kehäpäätelmänä.
Jossa raha toimii ehdollistajana.
Kaikki raha on sopimuksenvarainen fiktio.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #30

Koko talousjärjestelmä on uudistamisen tarpeessa joka tapauksessa. Ilman sitä jatketaan vain ongelmien siirtelyä taskusta toiseen, kuten tähän saakka on toimittu.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #32

Sellainen ei voi jatkua loputtomiin. Koko systeemi romahtaa kuin korttitalo, omaan mahdottomuuteensa. Se on hallitsematonta kaaosta ja anarkia siinä tapauksessa. Säälin poliisejä ja pelastuslaitoksen kavereita.

Heikki Härmä
Heikki Härmä

Margareta hyvä!

Oliko sinulla selän pesijää?
Tai ennen sitä vastojaa?

Ainakin toivotan virkistäviä löylyjä!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kiitos Heikki, vaikka menee vähän asian vierestä vastan kumminkin, että sain ittekseni nauttia löylyistä Valitettavasti vihtaa ei voi käyttää näin kerrostalon saunassa, kun siivojien työsuoritteeseen ei kuulu lehtien lakaisu lauteiden alta. Ei huvita saunailon pilata siivoamalla jälkensä ite.

Heikki Härmä

Kun kommentoin, on minulla ainakin toinen jalka maassa.

Enempään kuin kahteen lapseen ei ollut varaa.
Näistä olen ollut vastuussa, ei sosiaalihuolto.

Edelleenkin vastaan, jos Luoja suo.

Heikki Härmä

Vastuu tai sen puuttuminen ei nyt oikein tunnu henkilökohtaisella tasolla relevantilta.

Räpelletään niillä eväillä kun on saatu osallemme kasvatettavaksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Vastuu on minulle henkilökohtaisesti hyvin relevanttia. vaikka vain naapuriavun muodossa.
Jos henkilökohtainen vapaa-ajanviettoni kiinnostaa:
http://margaretablafield.vapaavuoro.uusisuomi.fi/v...

Heikki Härmä

Kolikolla on ainakin kaksi puolta.

Samaa asiaa voi lähestyä ja selittää toisiaan täydentäen, ilman riitaa.

Hammastettua kehää kolikossa moni ei edes huomaa.

On se kuitenkin olemassa ja sitä kun pyöräyttää, niin kruunat ja klaavat heittävät kuperkeikkaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Luuletko Kari, että kaikki kommenttini pompsahtavat pinnalle jostain oman pääni salalokeroista?
Eihän se sentään niin ole! Kun vastaan sinulle, niin sähän sen ehkä aivan uuden luovan leimahduksen loihdit.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Taidan kirjoittaa freudilaisen vastauksen, kun tuo alkuperäinen juttu oli vähän sinnepäin. Meistä ei kumpikaan tiedä mitkä sinun kommenttiesi alkuperät ovat. Ne ovat idin eli vietti/luovuusvaraston tuotteita, joihin on saatu vaikutteita ympäristöstä ja sitten ne pompsahtavat alitajunnasta tajuntaan. Prosessi jatkuu sitten superegon suorittamalla tarkastuksella ja ego, Margareta kirjoittaa ne tietokoneelle.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mihin hävitit ihmisuhteen, sen aikaansaama reflektio?

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta Vastaus kommenttiin #23

En minä vaan Freud. Freudin persoonallisuusteorian ei oikeastaan kuulu sosiaaliset suhteet muuta kuin välillisesti päivittäisten tapahtumien kautta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niin, sinähän oletkin pedagogiikan tohtori ja ilmeinen mestari alalla.
Minua jäi jossain vaiheessa pohdituttamaan Freudin oma personallisuus.
Kiinnostava on tutkimus, jossa väitetään, että Freud sepitti mutkikkaan "teoriansa" oidipuskomlekseineen peittääkseen totuuden, joka oli hänelle paljastunut. Eli yliminä ja ehkä alitajuntakaan ei hyväksynyt mitä hänen minänsä oli havainnut.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Freud kehitti teoriansa omien neuroosien hoitamiseksi. Niin, korjausena, että en ole väitellyt.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niin aivan, hänellä oli varmaan jotain pahoja lapsuuden traumoja.
Olet ilmeisesti huomannut, että puutarhanhoito on viisampaa kuin tuhlata aikansa nipotuksiin. Jostain tullut väärä assosiaatio.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minusta Freudin "id" on merkittävä olennaisesti koska hän tajusi, että traumaattiset kokemukset voidaan sulkea sinne, tietoisen tajunnan ulottomattomiin.
Siihen kai psykoanalyysi perustuu, että sen avulla potilas tulee tietoiseksi traumoistaan. Ongelmana on, että klassisten psykoterapeuttien oli saatava uhria uskomaan Freudin nurinkurisen "teorian" mukaisiin selityksiin.
Jos potilas kieltäytyi tarjotusta tarinasta se on "torjunta", jos suuttui terapeutille se selittyy "projektiona". Mikään ei voi falsifisoida teoriaa. Omassa "analyysissä" aivopesty terapeutti on kykenemätön aitoon reflektoivaan keskusteluun.
Pääsin jo artikkelisi puolenvälin paikeille.

Heikki Härmä

Aihepiiri palstalla on käsittääkseni ihmisen toiminnan analysointi.

Historia on ihmisen, yksilötason valintojen ja päätösten (päättämättömyyksien myös) kronologiaa ja korollaareja.

Eri päättäjien nahkan alle pääseminen on tärkeämpää kuin meidän kannanottojen psykodynamiikan kanssa askartelu.

Eipä käy Juha Siltalan työsarka kateeksi.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Mitkä tekijät vaikuttavat päätöksentekoon?

Heikki Härmä

Mitkä tekijät vaikuttavat...?

Definiittistä listaako kysyt?

Epämääräinen artikkeli minulla on, siksi kyselen.

Minulla vähän tietoa noistakin asioista.

Kuuntelen mieluummin kun puhun.

Toimituksen poiminnat