karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Suomen kansalainen ei voi valita asuinpaikkaansa

 

Suomen perustuslaki lupaa kansalaiselle mahdollisuuden valita asuinpaikkansa oman mielensä mukaan. Mutta jos haluaa asua haja-asutusalueella, niin asumista rajoitetaan monin eri keinoin. Esimerkiksi uudisrakennusta ei saa rakentaa muualle kuin kyläkeskukseen eikä kesämökkiä ei saa muuttaa vakituiseksi asunnoksi. Tämän lisäksi on erilaisia peruskorjausrajoituksia.

 

Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on ymmärrettävää, että ihmisiä ohjataan asumamaan keskitetysti. Tästä on kuitenkin monenlaisia kielteisiä seurauksia. Esimerkiksi keskittäminen taajamiin nostaa tonttimaan hintaa, joka mahdollistaa kaiken moisen keinottelun ihmisten asumisella.

 

Maaseudulle on syntynyt mökkiläis-kaupunkilaisluokka – pääosin eläkeläisiä, jotka asuvat valtaosan vuodesta talvivarustelluissa 'kesämökeissä', joita ei saa muuttaa vakituisiksi asunnoiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteiskunnan palveluiden ulkopuolella elämistä. Näillä ihmisillä on kaupunki asunto, joka on pääosan vuotta tyhjillään. Kaupunkiasunto on pakko pitää, jotta voisi olla henkikirjoitettuna jonnekin. Todellisen asumismuodon laillistaminen vapauttaisi suuren määrän asuntoja kaupunkiseuduilta myytäväksi tai vuokrattavaksi.

 

Asumisrajoitukset ohjaavat myös melkoisen rahavirran verotuloina ja valtionosuuksina maaseudulta kaupunkiin. Esimerkiksi yhden eläkeläispariskunnan muualle viemä rahamäärä on noin 10000-20000 euroa vuodessa ja jos harvaan asutussa pienessä maaseutukaupungissa on tällaisia mökkiläisiä 100, niin tappio sille kunnalle, jossa tosiasiallisesti asutaan on 1500000 euron luokkaa vuodessa. Valtakunnan laajuisesti ongelma koskee kymmeniä tuhansia ihmisiä.

 

Kahdessa paikassa asuminen vaikeuttaa myös asiointia viranomaisten kanssa. Viranomaisposti on pääasiallisesti saatavissa vain henkikirjoituspaikkakunnalla olevaan osoitteeseen. Ongelmia on myös puhelinyhtiöiden, pankkien ja joidenkin julkaisujen suhteen. Esimerkiksi puhelimen SIM-korttia on liki mahdoton saada muuhun kuin henkikirjoitusosoitteeseen.

 

Sosiaaliset kontaktit ovat asutuskeskuksessa usein pienempiä, kuin maaseudulla mökkinaapureiden ja vakituisen asujaimiston kesken. Ystävät tavoittaa Facebookilla, Skypellä tai puhelimella. Liikkuminen tapahtuu omalla autolla. Muuten maasetuelämäntapa on lähes hiilineutraalia puulämmityksineen tai lämpöpumppuineen.

 

Pelko vanhusten huollon hajautumisesta eri pisteisiin voitaisiin estää tehokkaasti tekemällä kuntakeskukseen palveluasuntoja, joihin 'mökkiläiset' voisivat siirtyä voimien vähetessä. Luultavasti hyvät porkkanat tehoaisivat paremmin kuin byrokraattiset säännökset ja tässäkin tapauksessa voittajina olisivat maaseutukunnat.

 

Perustuslaki takaa vapauksia, mutta aina löytyy byrokraatteja, jotka tietävät paremmin miten ihmisten pitäisi elää ja pakottavat ratkaisuihin, jotka eivät tue hyvinvointia eikä mielenterveyttä.

 

PS. Maaseuduksi lasken kaupungit, joissa on pari keskusta ja paljon harvaa asutusta. Kaupunkeja ovat ne paikat, joita voisi oikeasti pitää kaupunkeina – kuten Helsinki.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Tämä kirjoitus on peräisin kahdesta havainnosta: Tiedetilan kurssien myötä yritettiin ostaa muutamalle senioriopiskelijalle mokkula nettiliittymä, mutta puhelinyhtiö ei mukamas voinut liittymää toimittaa muuhin kuin henkikirjoitusosoitteeseen. Toinen havainto tuli meillä pidetyssä Karimon Kylävoimaa illassa, jossa tuli ilmi tuo mökkiongelma.

Silloin tuli mieleen, että meillä pakotetaan ihmisiä yhteiskunnan ulkopuolelle ja jos ei ole pankkitunnuksia ei voi ostaa edes netistä. Vanhenevista ihmisistä tehdään paaria-luokka, joista voi vain valittaa, että tulee ne kalliiksi.

Jaakko Paavilainen

Koko bloggaus oli todella hyviä havaintoja alusta loppuun saakka.

Mutta ei tuo ole vain 'mökkiläisten' ongelma:

Maaseutua uudelleen-asutetaan myös varakkaampien kaupunkilaisten voimin.

Pientilojen, joiden pellot on myyty aikoinaan suurtilallisille (EU:n alkuajoista 2000-luvulle Suomessa lopetettiin 80.000 pientilaa) tilakeskuksia, muutaman hehtaarin maa-alueineen on osteltu maaseudulta kakkosasunnoiksi viime vuosikymmenen aikoina.

Mitenkä näiden palvelut tullaan jatkossa hoitamaan, kun palveluita siirretään järjestelmällisesti (AGENDA 21) kaupunkeihin?

Suunnitelmana näilläkin lienee lopulta vetäytyä maaseudulle eläkeajoiksi...

Jouni Nordman

Itse osti juuri tämän takia vanhan maalaistalon, jossa saan olla kirjoilla. Näissä tiloissa on ykis hyvä puoli, ne ovat monesti paljon halvenpia kuin ovat mokit ja ovat myös isommilla tonteilla.

Jaakko Paavilainen

Isommilla tonteilla ja paljon ylimääräistä katollista tilaa.

Itse asun pientilalla.

Meillä on 5 hehtaaria heinällä äidin hevosia varten ja minulle esim. lämmitetty verstas... - Tilaa siis löytyy.

Meno on ihan erilaista, kuin kaupunkien yksiöissä...

Petri Haapa

Saako toisen tontille rakentaa, ja jos saa, niin kuinka paljon? Kysyy nimimerkki "Paalutinko turhaan".

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Se, mitä tarkoitetaan ekologisella elämäntavalla on hukassa. Ekologista ei ole keskittäminen, vaan eläminen siten, että mielenterveys, onnellisuus ja luonto kärsii mahdollisimman vähän.

Maaseutu tarjoaa eläkeläispariskunnalle rauhaa toisin kuin meluisa kerrostalo. Tämän lisäksi tulevat erilaiset sosiaaliset suhteet, jotka anteeksi vaan ovat kaupunkimaisessa ympäristössä vähissä - eriasia on jos tykkää viettää aikaansa lähiökapakassa. Toisille sopii toisenlaiset ja toisille toisenlaiset lähestymiset.

Saastuminen on katsottu haja-asutuksen synniksi. Matkat liikekeskuksiin tehdään kerran viikossa eikä tarvitse odettaa ruuhkassa tuntia. Jonkun tutkimuksen mukaan maalla pääsee litralla polttoainetta paljon pitemmälle kuin ruuhkaisessa kaupungissa. Lämmitysjärjestelmät ovat usein hiilineutraaleja, koska on selvästi edullisempaa käyttää kotimaisia polttoaineita. Biojätteiden kompostointi on tavallista.

Vihreä luonto tukee mielenterveyttä - asiasta on useita tutkimuksia - mikä säästö tulee, kun vanhoja ihmisiä ei tarvitse mielenterveyskuntouttaa? Puuhailu ulkona pitää kuntoa yllä.

Toimituksen poiminnat