karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Alkaisinko yrittäjäksi

 

Tämä on fiktiivinen tarina minusta 40 vuoden aikasiirtymällä nykyaikaan. Siis, kävelen ulos oppilaitoksesta, jossa olen pakertanut 4 vuotta. Valmistuin normaalissa ajassa kaikkien hyväntahtoisten keppien ja porkkanoiden saattelemana. Opiskeluaikana en käynyt töissä, koska keskitin kaiken tarmoni opiskeluun.

 

Nyt seison kadulla työ- ja elinkeinotoimiston edessä. Työnhakijan palveluiden virkailija kertoi minulle juuri, että ammattiani vastaavia töitä ei ole tarjolla ja koska minulla ei ole työkokemusta työpaikan saaminen saattaa kestää jonkin aikaa. Luultavasti pääsen kolmen kuukauden kuluttua johonkin nuorisotakuun harjoittelupaikkaan.

 

No, ainahan voi kuitenkin alkaa yrittäjäksi – yrityksen voi perustaa netissä ja niin olihan meillä peruskoulussa oppiaine yrittäjyyskasvatus. Yrittäjänä on helppo rikastua – voi suunnitella oman työtahtinsa ja osan ajasta voi lomailla etelän lämmössä.

 

Läheisen kaupan ikkunassa hymyili Angry bird. Perustanpa ohjelmistoyrityksen – teen pelejä ja niitä ladataan miljoonia. Mitähän täytyisi osata. Olisi ollut ehkä hyvä, jos olisin ollut vaihto-oppilaana vaikkapa USA:ssa, niin olisin oppinut kieliä ja niitä asioita mitkä kiehtovat amerikkalaisia, mutta koulunkäynti oli tärkeää – olisin venyttänyt työelämään siirtymistäni vuodella. Oppilaitoksessa kävin ohjelmoinnin peruskurssin, mutta en ymmärrä mitään IOSista tai Androidista – enkä voi hukata aikaa niiden opiskeluun. Ehkä on jokin helpompi ala.

 

Mitäs jos perustaisin autokorjaamon. Laskutushinnat ovat isoja ja rahaa kertyy nopeasti, mutta nykyiset autot ovat suojattuja siten, että muut kuin merkkiliikkeet eivät pysty niitä korjaamaan. Pitäisi päästä merkkikorjaamoksi, mutta kaikilla merkeillä on jo omat merkkikorjaamonsa.

 

Tietokonekauppa kannattaa varmasti, mutta kaikki marketit ja postimyyntiliikkeet myyvät jo niitä, mistähän löytyisi asiakkaita. On isoja ketjuja, jotka myyvät kodinkoneita ja tietokoneita – mikähän olisi se lisäarvo, jonka pystyisin asiakkaalle tuottamaan. Ehkä on parasta unohtaa tietokoneet.

 

Rakennusliikkeet pistävät rahoiksi, mutta minä ja muutama kaveri joutuisimme kilpailemaan virolaisten ja puolalaisten rakentajien kanssa projekteista, joita kukaan muu ei huoli. Ei kuulosta hyvältä. Rakennustoiminta taitaa olla isojen firmojen toimintaa.

 

Kävin mielessäni läpi ainakin kymmenen muuta alaa ja tuloksena oli täydellinen tyrmäys. Yrittäjänä tarvitsen osaamista taloushallinnosta ja asiasta mitä aion tehdä. Lisäksi tarvitsen työkokemusta, että ymmärtäisin mitkä ovat ne käytännön ongelmat johon haetaan ratkaisua. Mitään näistä ei minun hyvin sujunut opiskeluni tuntunut tarjoavan riittävästi.

 

Olin mietteissäni päätynyt kahville marketin aulaan ja silmiini sattui lehti, jossa call center etsi työntekijöitä lehtimyyntiin. Kävelin puhelinmyynnin toimistoon ja työpaikka irtosi heti.

 

”Kari ET-lehdestä – meillä olisi nyt Teille vanhana asiakkaana tarjous ...”

 

Epilogi: neljäkymmentä vuotta sitten tämä tarina meni ihan eri tavalla. Nykyisin on virallisia paineita päästä nopeasti työelämään, mutta elämänkokemuksen karttumiselle ei haluta jättää tilaa. Yrittäjänä tarvitsee paljon taitoja, joista oppilaitoksissa ei ole kuultu puhuttavankaan. Näitä taitoja kehittävät kontaktit erilaisiin ihmisiin.

 

Pienyrittäjän arki ei ole lepäilyä etelän auringossa, vaan työtä vuorotta – ensin työvuoro ja sitten hallintotyövuoro. Tarvitaan monipuolisia taitoja myös oman osaamisalueen ulkopuolelta. Kanssatyöntekijän palkkaamiseen kynnys on iso. Lisäksi tarvitaan yhteyksiä asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Ollakseen olemassa yrittäjän pitää olla jatkuvassa yhteydessä erilaisiin hallintoihmisiin.

 

Self made man -ura on tullut entistä vaikeammaksi. Menestyäkseen yrittäjänä tarvitsee erokoisosaamista, jota saa koulutuksesta, mutta oman itsensä kehittäminen unohtuu usein.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Olen koulutus- oppimisuskovainen - mielestäni koulutus on avain menestykseen, niin kansakunnalla kuin yksilölläkin. Jostain kumman syystä vieläkin ajatellaan, että oppilaitos on se viisauden lähde, josta menestyminen alkaa. Puhutaan työurien lyhentämisestä opintoja tiivistämällä, mikä tarkoittaa sitä, että oppilaitoksen merkitys kasvaa muiden kokemusten kustannuksella. Väitän, että opintoaikainen sosiaalisen verkoston luonti ja kokemukset kesä yms. töistä ovat yhtä tärkeitä opiskelun kanssa.

Pekka Iiskonmaki

Miksi et perusta viinikauppaa? Kaverillani on sellainen Pärnussa ja hyvin menee.

Asiakkaat haluavat niitä viinejä monesti maistella ennen kuin ostavat. Lasit viinitynnyrin päälle ja anna maistiaiset. Kivaa ja siistiä sisätyötä.

Tässä on sinulle hyvä liikeidea Suomeen. Itse ajatellut perustaa johonkin Suomen maalaiskylään vanhan ajan majatalon. Tarjoan hyvää kotiruokaa, majoitusta ja juomia kaikkien makuun. Minä ja vaimo saadaan kivat työpaikat. Kesällä voisi pari koululaista työllistää.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Hyvä idea. Vanhusten hoidon jätin tarkoituksella pois, mutta viinikauppa olisi voinut toimia, paitsi kun opiskelin tässä tarinassa ahkerasti, niin en ehtinyt tutustumaan tuohon juomapuoleen, joten ei olisi ollut sosiaalisia suhteita ja näkemystä kuka juo ja mitä juo.

Toimituksen poiminnat