karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Maassa maan tavalla

 

Suomalaisilla on tapana käyttää tätä sanontaa, kun puhutaan maahanmuuttajien kotiutumisesta. Mielenkiintoiseksi asian tekee, kun tarkastellaan suomalaisten suhtautumista omaan olemiseensa muualla kuin Suomessa. Meillä on yleisesti vallalla se käsitys, että me länsimaalaisina omistamme sen tiedon ja käyttäytymismallin, jota kaikkien muiden pitäisi noudattaa. Olemme pieni tietoinen etujoukko, joka asettaa standardit niin moraalille kuin käyttäytymisellekin.

 

Tänään uutisoitiin tapauksesta, jossa 15-vuotias morsian karkasi yli 90-vuotiaalta sulhaselta. Petetty sulhanen haastoi tytön ja äidin oikeuteen petoksesta – tyttärestä oli maksettu isot myötäjäiset. Tekikö tyttö väärin? Suomalaisena vanhana miehenä joutuisin oikeuteen lapsen raiskauksesta Suomeen tullessani, jos o(t/s)taisin 15-vuotiaan tytön puolisokseni asuessani jossain vanhoillisessa lähi-idän maassa. Tämä on kärjistetty esimerkki – suomalaisena en voi elää ko. maassa maan tavalla. Suomen laki seuraa minua maailmalla, mutta kun maahanmuuttaja astuu Suomen kamaralle hänen pitäisi unohtaa omat lakinsa. Suomalainen nainen voi kuitenkin mennä makaamaan tissit paljaana uima-altaalle maassa, jos alastomuus on tabu.

 

Viime aikoina on keskusteltu venäläisäitien tavasta läpsiä lapsiaan, tämä on kriminalisoitu Suomessa – ei Venäjällä. Venäjän hallinto näyttää olevan sitä mieltä, että Venäjän laki seuraa venäläisten mukana. Toisaalta Suomen hallinto vaatii kansalaisiltaan Suomen lain mukaista käyttäytymistä ulkomailla.

 

Me katsomme oikeudeksemme boikotoida lapsityövoimalla tehtyjä tuotteita tai viljelyksiä, joilla on lapsia töissä – oli kyse kaakaosta tai kahvista. Keskusteluun tulee käsitys eettisestä oikein tuotetuista huonekaluista tai suklaasta. Samaan aikaan meillä kotimaassa kauhistellaan sitä, että lapset eivät opi tekemään töitä. Meillä on nuoria ja lapsia palkattomassa harjoittelussa tai melkein palkattomassa työkokeilussa. Pitäisikö myös suomalaistytöt koulutuspaikkojen ja työpaikkojen puutteen vuoksi pakottaa kadulle myymään itseään elättääkseen itsensä ja perheensä? Pitäisikö panostaa koulutukseen?

 

Me emme halua tinkiä omasta mukavuudestamme. Emme halua vuoropuhelua muunlaisen käsityksen omaavien ihmisten kanssa, koska me mielestämme edustamme moraalin ja edistyksen huippua. Katsomme oikeudeksemme tuomita kaikkien muiden arvot ja käytännöt. Olemme lähetyssaarnaajia, jotka haluavat pelastaa maailman.

 

En tarkoita, että meidän pitäisi sopeutua kunniamurhiin, lapsivaimoihin, lasten pahoinpitelyyn, rikoksiin tai muihin maahanmuuton tuomiin ilmiöihin. Keskustelu siitä, mikä on rasismia ja mikä ei - on hedelmätöntä. Sen sijaan pitäisi keskustella siitä, mikä on hyvää ja oikeaa käyttäytymistä tai käytöstä meillä Suomessa ja ulkomailla. Tämän pitäisi koskea sekä alkuperäistä väestöä että maahanmuuttajia Suomessa.

 

En tiedä, ovatko asiat muuttuneet huonommaksi, mutta meille maalaislapsille opetettiin jo yli 50 vuotta sitten kansakoulussa: älä arvostele ihmisiä ulkonäön perusteella, älä tuijota erilaisia ihmisiä, kaikki ihmiset ovat jumalan luomia ja lähimmäistä pitää auttaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Minua ovat aina harmittaneet ihmiset, jotka tietävät miten muiden tulisi elää. Ennen vanhaan taistolaiset pitivät itseään pienenä tietoisena etujoukkona, joka tietää miten maailman tulisi kehittyä. Nykyään on useampiakin ryhmiä, puolueitakin, jotka pyrkivät olemaan tietoisia etujoukkoja. Uutuutena on se, että maailman parantaminen on vahvasti agendalla. Ymmärryksen muuttuminen vie aikaa - tiedän vieläkin ihmisiä, jotka muistelevat katkeruudella viime vuosisadan alun tapahtumia, vaikka tuskin kukaan on ollut paikalla. Maahanmuutto ja rasismi puhuttavat - leimaamisen asemasta tarvitaan hyvää käytöstä puolin ja toisin.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Ulkosuomalaisen kommentti: Asun ulkomailla ja elän maassa maan tavalla. Aivan kuten suurin osa meistä miljoonasta Suomen ulkopuolella asuvasta suomalaisesta. En katso itseäni minkäänlaiseksi lähetyssaarnaajaksi joka haluaa pelastaa maailman, vaan elän omaa elämääni ja annan muiden ihmisten elää omaansa - lakia rikkomatta, toki.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Oikeastaan ajattelin lähetyssaarnaajina ihan muita kuin ulko suomalaisia. Kokemus erilaisista kulttuureista antaa laajemman näkökulman.

Kalle Virtanen

Olen alkuperäinen suomalainen ja asun Suomessa, mutta en elä "maassa maan tavalla".

kati sinenmaa

Suvaitsevaisuus on satu, jossa hyvikset lopulta voittavat pahikset:
http://sinenmaa.blogspot.fi/2013/01/maahanmuuttaja...

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Kaunis satu. Tuohon tullaan, jos me olemme tietoinen etujoukko, jolla on kaikki viisaus. Ihmiset ovat erilaisia. Lähes jokaisella meillä ja muilla on erilaiset geenit ja epigeneettiset kytkimet tulevat päälle äärimmäisissä tilanteissa. Varmaan on niin, että tämä joukko ei kykene järkevään vuorovaikutukseen saatikka sitten rauhanomaiseen yhdessäoloon. Olen kuitenkin koulutus/oppimisuskovainen, joten näen muutokset tulevissa sukupolvissa niin täällä kuin sielläkin. Uskontojen maallistuminen on tärkeä kehityssuunta, joka mahdollistaa yhdessä kulkemisen.

Yritän kertoa, että "maan tapa" on suhteellinen käsite, jolle ei ole yleispätevää maarittelyä. Ihmiset sallivat itselleen poikkeuksia, joita eivät hyväksy muiden tekevän - sama pätee maahanmuuttajiin ja kantaväestöön. "Moraalinen" argumentaatio on totta vain siinä kontekstissa, jossa se ilmaistaan.

Toimituksen poiminnat