karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Ohjeita kunnan- tai kaupunginvaltuustoon pyrkiville ja pääseville

  • Minusta sieniyhdyskunnalla ja kunnalla on jotain yhteistä
    Minusta sieniyhdyskunnalla ja kunnalla on jotain yhteistä

 

Olen siinä asemassa, että minulla on oikeus ja mahdollisuus antaa neuvoja poliitikoille ts. olen tavallinen äänestäjä. Minun kaltaiseni määrittelevät politiikan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. En kaipaa näennäismuutosta, minua ei liikuta puheet lähi- eikä kaukodemokratiasta, kasvun eväät ovat joka tapauksessa hukassa, Suomi-uudistus peruuttamalla tai eteenpäin menemällä on minusta yhdentekevää ja kotiintuloajatkin voisi sopia perheen kesken.

 

Kaipaan kovia faktoja. Minusta sellaisia ovat:

 

(1) Kunnallisten työpaikkojen kilpailukyvyn parantaminen. Miten? Kunnalliset organisaatiot saadaan toimiviksi ja kilpailukykyisiksi raskasta ja tarpeetonta hallintoa yksinkertaistamalla ja päättäjien ymmärrystä lisäämällä. Päättäjillä pitäisi olla rohkeutta kysyä asiantuntijoilta ja kuntalaisilta. Esimerkiksi moniin pieniinkin kuntiin on perustettu toimistopalveluyksiköitä – ajatuksena toimistohenkilökunnan kierrättäminen. Aikaisemmin perusyksikön johtaja vastasi toimistopalveluista – nyt näissä kunnissa tarvitaan oma byrokratia johtajineen, toimistosihteereineen ja tiloineen organisoimaan toimistotyöntekijöitä. Lisälasku veronmaksajille 100000 euron luokkaa ja mikä pahinta toiminnallisuus kärsii. Tällaisilla rakenteilla ei pystytä kilpailemaan avoimilla markkinoilla.

 

(2) Kaupungin työntekijöiden osaamistason nosto. Miten? Kaupungin henkilökunta täytyy valita ammattilaisista eikä saa suosia sukulaisia ja puoluekavereita. Tarvittaessa pitää käyttää ulkopuolisia valinnan asiantuntijoita – varsinkin jos hakijoilla on siteitä virkamiehiin tai päättäjiin. Konsulttien pitämät näennäiskoulutukset pitää vaihtaa oikeisiin työtä koskeviin tai työntekijän henkilökohtaista osaamista lisääviin koulutuksiin. Kunta ei saa olla myöskään suojatyöpaikka. Taitamattomista johtavista viranhaltijoista on hankkiuduttava eroon. Luottamuspula on hyvä syy.

 

(3) Tarpeettomat kokoukset pois. Miksi? Tarpeettomiin kokouksiin, joilla ei ole tavoitetta eikä varsinaista funktiota kuluu varsinkin johtavien virkamiesten aikaa turhan paljon. Aina pitäisi kysyä onko kokous tarpeen vai voiko homman hoitaa pikaviestillä. Laskeskelin omaa työuraani, johon on kuulunut yli 30 vuoden ajalla 2-4 tuntia tarpeettomia kokouksia viikossa. Kokonaisuutena siitä tulee noin 2 työvuotta. Siis olen kuluttanut yhteiskunnan rahoja turhaan lähes 100000 euroa. Uudet valtuutetut voisivat miettiä miten tehdä parempi organisaatio esimerkiksi lisäämällä sähköistä tiedonhallintaa.

 

(4) Kunnan työntekijät ovat vain kulu, menoerä. Eivätkä ole! Paitsi, jos he eivät osaa mitään ja istuvat päivät pitkät kokouksissa. Työntekijät tekevät arvokasta työtä kuntalaisten elinehtojen parantamiseksi. Siitä seuraa, että sijoitus työntekijöihin ja toimintoihin tuottaa todennäköisesti voittoa jollain aikajänteellä. Ei Nokiakaan yritä myydä Lumioita ilman suunnitteluun laitettua rahaa. Markkinointiinkin kuulemma panostetaan ennätysmäärä resursseja. Valtuutettujen tehtävänä on miettiä panos-tuotos suhdetta. Yksittäinen viranhaltija ei näe kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja. Päätöksenteon tueksi pitäisi kuulla asiantuntijoita ja kuntalaisia.

 

(4) Paikallisten yritysten kilpailukyky kunnan hankinnoissa on otettava huomioon. Miten?Valtuutettujen tulee valvoa tarjouspyyntöjen tekemistä siten, että paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun - eikä anneta valita virkamiesten kannalta helpointa ratkaisua, vaan tuodaan esiin laatu ja saatavuuskysymykset. Tähän on lukuisia tapoja. Esimerkiksi paikallinen yrittäjä voi tuoda toimistotarvikkeet käyttöpisteeseen, kun taas valtakunnallinen toimija lähettää lavallisen tavaraa, jonka joku kaupungilla lajittelee ja se maksaa työtä – kokonaisuus saattaa olla kalliinpi kuin paikallisen yrittäjän toimittamana.

 

(5) Kaupungin ylläpito, rakennukset ja ympäristö pitää vastuuttaa kaikille kaupungin työntekijöille. Miksi? Päivittäin saa lukea lehdistä, että se ja se koulu kärsii homevaurioista. Esimerkiksi opettaja on huomannut, että vesi rännistä tulee seinään. Tilapalveluyksikön tyyppi ole ollut huomaavinaan. Kummallakaan ei ole kanavaa puuttua koulun mätänemiseen. Seurauksena on miljoonalasku muutaman vuoden kuluttua. Tällaisen estämiseksi voisi esimerkiksi luoda kunnan ongelmatietokannan, johon vian havaitsija kirjaa puutteet. Vikailmoitus pomppisi esimiehen silmille tietokoneelta kunnes rikkouma olisi korjattu ja kuitattu korjatuksi. Kaupunkilaisille pitäisi myös olla väylä puuttua epäkohtiin ja rikkinäiseen ympäristöön.

 

(6) Tietokoneet palvelemaan ihmisiä. Miten? Helposti ratkaistavat ongelmat kuten vanhainkotien asukkaiden nettiyhteydet pitää toteuttaa eikä vedota mahdollisiin tietoturvaongelmiin. Olisi erittäin tärkeä, että vanhainkodeista saataisiin kuvallinen yhteys esim. lapsenlapsiin. Kustannukset olisivat pahimmillaan satoja euroja. Koululaisille pitäisi sallia aidosti mahdollisuus oikeaan netin käyttöön ja ohjelmistojen asentamiseen ja luomiseen. Peruskoulusta ja lukiosta päässeiden tietokonetaidot ilman omaa harrastuneisuutta jäävät onnettomiksi. Yhtenä suurimpana syynä on kankea tietohallinto.

 

Uusilla valtuutetuilla on paljon tekemistä. Hyvä tapa tutustua kuntaan on koota pieni porukka valtuutettuja ja pyytää audienssia eri yksiköihin. On myös työntekijöiden työn arvostamista, jos päättäjät tulevat tutustumaan. Ne tilanteet eivät ole turhia kokouksia. Niin ja tietysti pitää kuunnella kuntalaisia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Jorma Kassinen

Noin lyhyesti sanottuna ryhdytään kunnankin hommissa tekemään töitä ja kantamaan vastuuta?

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Juuri niin. Tärkeää olisi, että byrokraattinen hallinto ei estäisi ihmisten työintoa. Olen huomannut, että kunnan työntekijöillä on ideoita ja kyky tehdä työtä, mutta sitten tulee se byrokraatti, joka haluaa asiaan oman puumerkkinsä ja samalla latistaa työinnon. Johtajuuden oppiminen on tärkeää, mutta ei naiiveilla konsulttikursseilla. Johtajien ei tarvitse välttämättä verkostua keskenään, vaan oman yksikkönsä kanssa.

Toimituksen poiminnat