karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Apple teki tietokoneen käyttäjästä zombin

  • Pari Macciä - ikäeroa 8 vuotta
    Pari Macciä - ikäeroa 8 vuotta

 

Vielä 1990-luvulla tietokoneen ostaja kiinnitti huomiota näppäimistöön. Niiden kirjoitustuntumaa testattiin ja tietokone valittiin usein näppäimistön perusteella. Tietokone oli työväline. Kaikki muuttui, kun Apple toi markkinoille lääpittävät ruudut – hienommin sanottuna kosketusnäytöt.

 

Kosketusnäytön idea ei ollut mitenkään uusi. Jo 1983 HP:llä oli myynnissä kosketusnäyttöinen tietokone ja siinä oli DOSin päälle rakennettu käyttöliittymä PAM (Personal Application Manager). Kosketusnäyttö ja PAM haudattiin melko pian hiljaisuudessa. Vähän aiemmin hiiri ja graafinen käyttöliittymä oli tallottu kuoliaaksi Xeroxin laboratoriossa.

 

Voisi sanoa, että Apple otti kiinni karkuun juosseen hiiren poikasen - tarina on mielenkiintoinen, mutta siitä toiste. Lisa ja vuotta myöhemmin Macintosh tarjosivat toimivan graafisen käyttöliittymän ja hiiren. Käyttävän ei tarvinnut muistaa monimutkaisia käskyjä – kaikki mitä oli tarjolla löytyi valikoista kuvaruudulla. Ajatuksena oli vielä silloin, että tietokoneella tehdään töitä. Mac oli hyvä työkalu Adoben ohjelmistojen kanssa julkaisujen tekemisessä.

 

Tietokoneiden hyötykäytön rinnalla kulki mukana myös viihdekäyttö – pelit. Ensimmäisessä omassa tietokoneessani Telmac 1600:ssa vuodelta 1977 oli edistyksellinen lohkografiikka, jonka avulla voi tuottaa kuvioita ruudulle ja se mahdollisti toimivat pienet pelit, kuten pingis. DOS-koneiden merkkigeneraattorit tunsivat usein vain kirjaimet, mutta se ei haitannut – ihmiset liikuttivat kirjaimia ruudulla ja kuvittelivat niiden olevan avaruusolioita.

 

Kotitietokoneet korjasivat tilanteen tuomalla näyttöön pikseleiden ohjauksen merkkien sijaan – varsinkin 30 vuotta sitten (1982) ilmestynyt Commodore 64 sai ennen näkemättömän suosion pelikoneena. Lisäksi täytyy mainita omana ryhmänään pelikonsolit, joilla voi vain pelata.

 

Windowsin myötä tietokoneiden näytönohjaimet kehittyivät ja kaikista tietokoneista tuli myös pelikoneita. Tietokoneiden käytön painopiste kodeissa kääntyi viihdepuolelle. Apple oli pahasti paitsiossa vuosituhannen vaihteen tienoilla. Jossain vaiheessa näytti, että Microsoft ja Windows olisi voittanut taistelun tietokoneiden herruudesta ja Nokia oli vielä voimissaan – hallitsi puhelimia.

 

Vuonna 2005 tuli iPod ja se räjäytti pankin – Applella oli päädytty jalostamaan tuotteita, joiden keskeisenä tavoitteena oli tehdä ihmisistä passiivisia informaation vastaan ottajia – osta ja kuuntele. Samaa linjaa jatkoi vuonna 2007 julkistettu iPhone. Näihin aikoihin Nokia näperteli näppäimistöjen kanssa muistellen MikroMikon valintaperusteita, kun taas Apple keskittyi tuottamaan ihmisille kulutettavaa materiaalia. Tapahtui kulutuskäyttäytymisen muutos aineettomat hyödykkeet, esim. ladattavat musiikkikappaleet nousivat yhtä haluttaviksi kuin musiikkikaupasta ostetut äänilevyt.

 

Muiden muassa Asus yritti tehdä vuosia tablettitietokoneita, mutta ne eivät menestyneet. Applen vuonna 2010 julkaisema iPad menestyi. Menestymisen syy ei ollut tekninen etevämmyys vaan käytettävyys kuluttamisessa. Tabletti nimeltä iPad menestyi, koska sen avulla voi ostaa lukemattomia palveluita, kuten musiikkia, elokuvia, pelejä, sovelluksia jne. - kaikkea sitä minkä kanssa ihminen voi rentoutua ja lopettaa ajattelemisen.

 

Applen i-alkuisia laitteita ei ole tehty aktivoimaan, vaan apuvälineiksi mahdollistamaan hyväksyttävän passivoituneen elämäntavan. Tosin täyty sanoa, että sovelluksista löytyy myös aktiivisen elämän elementtejä, mutta pääasiallinen tavoite on passiivisessa kuluttamisessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Taha Islam

Jotkuthan ovat asentaneet "polttomoottorin" rattaisiin passivoimaan ihmisiä. Nyt näiden "autoiksi" kutsuttujen vaunujen kuljettajat ovat vain passiivisia tarkkailijoita. Vähän vaan jalka liikkuu ylös ja alas.

Näillä laitteilla ajellaan jopa huvikseen.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Tärkeä laajennus ajatukseen. Onko niin, että ihminen haluaa alla kaikilla mahdollisilla tavoilla passiivinen kuluttaja eikä aktiivinen toimija. Siksikö äänestämme samat henkilöt aina valtuustoihin, kun uuden ehdokkaan etsiminen vaatisi aktiviteettiä?

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Tietokoneen käyttö on muuttunut vuosien varrella. Aktiivisen harrastuksen välineestä on tullut passiivisen kuluttamisen väline. Apple on onnistunut parhaiten muuntamaan ihmisten halun kuluttaa - immateriaaliseen muotoon - tosin keskiöön ovat jääneet kuluttamisessa tarvittavat välineet. Vastaavina kuluttamisen välineinä toimivat Amazonin Kindlet.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Ulkomaalaiset. Heillä on väärä uskonto, rikollisuuteen taipuva moraali, hillitön seksuaalisuus, ja älypuhelimetkin tekevät väärin.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

En oikein ymmärtänyt kommenttiasi. Mikään noista ei sovi kirjoituksiini.

Johan Lom

Kun tietokoneet tulivat joskus 70-luvulla koulujen ja yliopistojen opetusohjelmiin mukaan, niin silloin niitä opeteltiin ohjelmoimaan. Ensimmäinen ohjelmointikieli, jota kaikki opiskelivat, oli BASIC.

Sillä sitten jokainen laati mitä mielikuvituksellisimpia ohjelmia, joissa koneen kanssa "keskustellen" IBM:n pallokirjoittimen suoltaessa tekstiä paperirullalle laskettiin yhdessä, että mikä viikonpäivä on 19.3.5130 t.m.s. mielenkiintoista. Pantiin kone tulostamaan satunnaisfunktiolla lottorivejä, joita sitten kaupiteltiin "tietokoneen" arpomina lottoriveinä höynäytettäville eteenpäin. Silloiset tietokoneen käyttäjät muistavat vielä tyypilliset rivikomennot: 10: Let A = B; 20: If B= C then 40; 30: go to 100, j.n.e.

Nykyään kukaan ei enää ohjelmoi tietokoneita, vaan ohjelmat on niissä valmiina. Mutta paljon on sitä kautta kärsitty luovuuden osalla eikä kaikkea samaaa edes saa koneesta irti kuin silloin.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Tuon ajan muistan ja tuota tarkoitin. Tietokoneen ohjelmointi on tullut vaikeaksi - jos aiot tehdä ohjelmia IOSille tai Androidille, niin esteeksi tulee korkea aloituskynnys ja paljon loogista luovuutta menetetään. Matalan kynnyksen järjestelmät ovat hiipumassa pois.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Pekalle sanoisin, että totta - en olisi opiskeluaikoina 1960/70 -luvun taitteessa villeimmissä unelmissanikaan pystynyt kuvittelemaan, mitä nykyisin voidaan tehdä tietokoneella. Kuitenkin koen nykyiset vempeleet rajoittavina - ne eivät jätä päitä auki omille innovaatioille.

Toimituksen poiminnat