Arkipäivän fasismi
-
Palladion (1500-luku) suunnittelema talo Italista - kauan ennen fasismia.
Fasisti on helppo haukkumasana, mutta epäilen, että nekään, jotka sitä hanakasti käyttävät, eivät tiedä mistä on kysymys. Suomessa Neuvostoliiton aikoihin ihmiset, jotka pitivät neuvostojärjestelmää arvossa, määrittelivät, että fasisteja ovat kaikki, jotka suhtautuvat kriittisesti Neuvostoliittoon, taistolaisiin tai kommunisteihin, olivat fasisteja. Tällä määritelmällä ei sitten ollutkaan mitään yhteyttä varsinaiseen fasismiin.
Fasismilla ja reaalisosialismilla ei oikeastaan ole ollut kovinkaan paljon eroa. Molemmissa voi olla tarvittaessa vahva johtaja, ”diktaattori”. Molemmissa yhteiskunta on vahvasti valtiovallan ohjauksessa. Suuryritykset kansallistetaan ja puolueet menettävät merkityksensä – päädytään yhden puolueen järjestelmään. Korporaatioiden merkitys ja valta kasvaa. Kansallismielisyys on myös tärkeä elementti.
Alkuperäisessä italialaisessa fasismissa rotuopeilla ei ollut merkitystä. Benito Mussolini oli sitä mieltä, että puhtaita ihmisrotuja on niin vaikea löytää, että rodulla ei ole merkitystä. Rotuopit ovat peräisin kansallissosialismin aatemaailmasta.
Onko arki-Suomessa fasistisia virtauksia?
Rodun puhtaus, josta joskus Suomessakin kuulee puhuttavan on natsistinen ajatus, ei fasistinen. Suomi suomalaisille lausuman voisi tulkita fasistiseksi – siinä korostetaan suomalaista elämänmuotoa ja sitä pidetään parempana kuin muita. Maahanmuuttokriittisyys ei ole fasistista, jos se lähtee praktisista, käytännöllisistä asioista. Tällaisia ovat esimerkiksi maahanmuuttajien työttömyys, kotoutumisen vaikeus jne.
Ryhmittymät, jotka ovat sitä mieltä, että he tietävät asioiden oikean laidan ovat valmiita toimintaan tai ainakin retoriikkaan. Heidän mielestään muut eivät ole tiedostaneet, oivaltaneet tai ovat vain yksinkertaisesti tyhmiä. Kansallismielisyys voidaan tässä yhteydessä korvata esimerkiksi sanoilla uskonto tai ympäristö. Nämä pienet tietoiset etujoukot (taistolaisten itsestään käyttämä termi) katsovat oikeudekseen jopa laittomin keinoin ”opettaa” muita. Tämmöisiä pieniä tietoisia etujoukkoja, vakaasti asiaansa uskovia, on lähes kaikissa puolueissa, mutta vain muutamia fasistisia tekoja tapahtuu. Kirjoitusten tasolla kansanryhmien mollaaminen lähestyy natsismia, mutta toisuskovaisten mollaaminen saa myös fasistisia piirteitä.
Arkipäivän elämässä – onko mahdollisuus törmätä fasistisiin rakenteisiin? Jos ammattiliittojen (työntekijä tai työnantaja) valta ylittää eduskunnan vallan, niin silloin on kysymys fasistisesta ilmiöistä. Jos lainsäädäntöön sisältyy elementtejä, jotka sinänsä ovat kohtuuttomia joidenkin yksilöiden kohdalla – yksilöitä uhrataan järjestelmän vuoksi - ollaan fasismissa. Suomalaisessakin lainsäädännössä on paljon elementtejä, joiden kautta kansalainen voi osoittaa alamaisuutta – taipua yhteiskunnan valvontaan.
Onko EU fasistinen järjestelmä?
EU on nuorallatanssijaorganisaatio. Toisen maailmansodan perintönä siitä on yritetty poistaa kaikki natsistiset ja fasistiset piirteet. Tämä tulee hyvin esille nykyisen pankki yms. -kriisin hoidossa. Vältetään EU:n suoraa vaikutusta yrityksiin – kaikki tukitoimet ja velvoitteet kulkevat jäsenvaltioiden parlamenttien kautta – mutta EU tukee valtioiden puuttumista yritysten toimintaan ja se voidaan tulkita fasistiseksi perinnöksi.
EU perustuu erilaisille vapauksille, kuten tavaroiden, työvoiman ja pääomien vapaalle liikkumiselle. Valtioiden rajoilla ja kansallismielisyydellä ei ole tässä suhteessa merkitystä. Vapauden vastakohtana on voimakas säätely, jos jostain yrityksestä on tulossa liian vahva – sen ei anneta enää vahvistua. Voimakkaat kartellisäännökset estävät yritysten liittoutumisen. Tavaroissa ollakseen myyntikelpoisia täytyy olla CE-merkintä, mikä saattaa merkitä tuotteen sertifiointia. On makuasia, halutaanko etsiä säännöksille fasistisia juuria - alkuperäisen fasismin tarkoituksena oli ohjata talouselämää. Nykypäivän tarkastelussa lähtökohtana voi olla käytännön sanelemat tehtävät.
Yhteiset eurooppalaiset säännökset, jotka eivät ota huomioon paikallisia olosuhteita on helppo kokea fasistisina – jossain on ”tietoisten” ihmisten joukko jotka tietävät miten meidän täällä Suomessa tai Kreikassa pitää elää – tosin EU:lla ei ole ”puolisotilaallisia” joukkoja, mutta EU-tarkastajien armeija.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Keskustelussa heitellään erilaisia leimoja. Ainakin perussuomalaisia on yritetty nimetä fasisteiksi maahanmuuttokritiikin vuoksi, vihreiden ymmpäristöpolitiikassa piilee kuulemma fasismin siemen, kokomuksella ja keskustalla kerrotaan olevan fasistinen menneisyys, vasemmisto edustaa punafasismia jne. Yritän avata kirjoituksessani vähän sanan fasisti merkityksiä sekä historiallisessa mielessä että nykypolitiikan kannalta. Suosittelisin, että annettaisiin sanan fasismi pilkkakirveenä levätä Mussolinin kanssa haudassa - historiallinen tarkastelu on eri juttu.
Jäi vielä sanomatta, että EU on siinä mielessä fasistinen järjestö, että se on epädemokraattinen. Monet elimet ovat kansanvallan ulottumattomissa. Kannattaa katso Kankaanniemen blogi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...
Kankaanniemi:
"Valtaa käyttävät salaisesti toimiva komissio ja ylikansallinen parlamentti. Ministerineuvostossa tosiasiallista valtaa käyttävät Saksa ja Ranska. Päätökset tehdään pääsääntöisesti määräenemmistöllä. Unionilla on epädemokraattisesti valittu presidentti ja ulkoministeri. EU-tuomioistuin on kansallisten tuomioistuinten yläpuolella. Euroopan keskuspankki EKP on yksi salainen linnake, joka Suomenkin veronmaksajien vastuulla ostelee kelvottomia velkakirjoja jälkimarkkinoilta ja näin pelastaa suursijoittajien saatavat. Lisäksi systeemiin kuuluvat ERVV ja EVM, jotka toimivat ruokapöytänä, johon suomalaiset toimittavat sapuskat, kun muut syövät."
Ja lehmä lentää.
Komissio vastaa jäsenvaltioiden keskusvirastoja ja ministeriöitä. Minkään jäsenvaltion keskusvirastojen ja ministeröiden virkamiehiä ei valita vaaleilla.
Komissio valmistelee ja antaa lainsäädäntöehdotukset Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle. Ennen lainsäädäntöehdotuksen antamista komissio järjestää julkisen kuulemisen, jossa kuullaan asiaomaisen alan toimijoita. http://www.google.com/search?q=komissio+%2B+julkin....
Jäsenvaltion pysyvien EU-edustajien (diplomaattien) muodostava valmisteleva komitea (Coreper) käsittelee ja hyväksyy kaikki EU:n asialaistalle tulevat asiat.
Parlamentti ja neuvosto ovat tasavertaisia yhteisen lainsäädäntövallan käyttäjiä. Jos EU:n neuvosto hyväksyy parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannan, säädös tulee voimaan parlamentin hyväksymässä muodossa. Jos neuvosto ei sitä hyväksy, asia siirtyy sovittelukomitean käsittelyyn. Jos siinä päästään yksimielisyyteen, säädös tulee voimaan parlamentin ja neuvoston hyväksymässä muodossa. Jos sopimukseen ei päästä, säädösehdotus raukeaa.
EU:n tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat vain ylikansallisen yhteisön ja hallitustenvälisen järjestön toimivaltaan kuuluvat asiat. Se tarkoittaa sitä, että EU:n tuomioistuin valvoo vain valvoo kaikissa jäsenvaltioissa voimassa olevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa.
Verotus; opetus, koulutus ja kulttuuriasiat; sosiaaliturva ja sosiaalinen suojelu; työmarkkina-asiat, tulopolitiikka ja eläketurva; sairausvakuutus, terveydenhoito, sairaanhoito; hoito- ja hoivapalelut sekä maanpuolustus sen sijaan kuuluvat yksinomaan Suomen valtion toimivaltaan.
EU on toisaalta ylikansallinen yhteisö, jonka toimivaltaan kuuluvat vain sisämarkkinat eli henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus; kilpailun vääristämisen ja julkista hallintoa ja kansalaisia kuppaavien kartellin toiminnan estäminen; sekä yhteisen politiikan alat yhteinen maatalouspolitiikka, yhteinen kalastuspolitiikka, yhteinen liikennepolitiikka ja yhteinen ympäristöpolitiikka.
EU on toisaalta hallitustenvälinen järjestö, jonka toimivaltaan kuuluvat vain yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka; yhteinen rahapolitiikka ja hallistustenvälinen yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa. Viimeksi mainittu on välttämätöntä vapaan liikuuvuuden varjopuolten: laittoman maahanmuuton, ihmiskaupan ja huumekaupan torjumiseksi.
EU:lla ei ole "presidenttiä" eikä "ulkoministeriä". Herman van Rompuy on hallitustenvälisen järjestön huippukokousten (Eurooppa-neuvoston)puheenjohtaja. Huipppukokousten puheenjohtaja valitaan kaksivuotiskaudeksi, ja sillä korvataan huippukokousten kiertävä puheenjohtajuus.
Lady Ashton on komission varapuheenjohtaja ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. EU:n ulkopolitiikasta päätetään EU:n ministerineuvostossa. EU:n neuvosto on hallitustenvälinen järjestö.
Suomalaisilla änkyröillä on kieroutunut käsitys Suomesta EU:n ainoana nettomaksajana. Rahapolitiikka kuuluu hallitustenvälisen järjestön toimivaltaan. Suomi on EU:n toiseksi pienin nettomaksaja. Vain puolen miljoonan asukkaan Luxemburg on Suomea pienempi nettomaksaja Euroopan unionissa.
Euroopan keskuspankki ei ole sen "salaisempi linnake" kuin mitä Suomen Pankki oli ennen Suomen eurojäsenyyttä. Presidentti Koivisto, Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg ja Suomen Pankin johtaja Markku Puntila aiheuttivat Suomen kansantaloudelle mittaamattomat vahingot "vahvan markan" politiikalla, mikä piti Suomen pankkien antolainakoron 15 prosentin tasolla hillittömän nousukauden aikana ja laman aikana vuoteen 1992 saakka. Kun markka devalvoitiin vuonna 1992 EY:n valuuttakurssimekanismin romahtamisen seurauksena, devalvointipäivän iltapäivällä Suomen pankkien antolainakorko oli 19 prosenttia.
Kysymys lienee painotuksessa vallasta. Välttämättä virallinen organisaatio ei ole se, joka valtaa käyttää. EU näyttäytyy epädemokraattisena samoin kuin kunnanvaltuusto ja lautakunnat. "Pikku Mussoliini", alueesta vastaava virkamien pyörittää 'päättäjiä' miten tahtoo. Ehkä se ei ole järjestelmän vika, vaan huonosti asiansa osaavien poliitikkojen.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 4 kommenttia