Kiitos Linus
Millenium palkinnon puolikas meni Linus Torvaldsille. Linus teki sen, mitä monet ajattelivat, vaihtoehdon ennakkoluulottomille tietokoneen käyttäjille. Hän on alkuunpanija uudelle ajattelulle ja uudelle aikakaudelle. Avoimista tietokoneohjelmista on tullut varteenotettava vaihtoehto kaupallisille sovelluksille. On siirrytty marginaalista toiminnan keskiöön.
Elettiin 1990-luvun alkua, Microsoftin Suomen toimisto perustettiin 1992, Nokia myy tietokoneryhmän brittiläiselle ICL:lle 1990, Windowsin ensimmäiset versiot alkoivat vakiinnuttaa asemaansa yrityksissä ja kotikoneissa. Linus Torvalds panee alulle Linuxin kehityksen.
Suomi on Microsoft-maa: tietokone on Windows, tekstinkäsittely on Word. taulukkolaskenta on Exel jne. Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan – sanotaan. Niin on laita myös Linus Torvaldsin alkuun paneman Linuxin kanssa. Maailmalla Linux löytää tiensä palvelimiin esim. Googlen menestyksen alku pohjautuu halpoihin laitteisiin toimivaan serverikäyttöjärjestelmään, Linuxiin. Suomessa yritysten ATK-päälliköt naureskelivat – jotkut vieläkin – Linuxia suosiville nörteille (nörtti tarkoittaa heidän mielestään hössää, joka ei saa aikaan mitään).
Kummallista kyllä, Linuxin suosio on pienin sillä alueella, PC-tietokoneissa, joihin se alun perin suunniteltiin. Markkinoinnin voima on vahva – aina löytyy ns. asiantuntijoita, jotka teilaavat Linuxin koti- ja yrityskäytön. Vaatii kuulemma jotain erityistaitoja sen asentamiseen ja käyttämiseen. Näin ehkä oli 1990-luvun alussa, mutta nykyiset Linuxit kuten Ubuntu ovat helppoja. Jos haluaa toimivan tietokoneen muorilleen tai vaarilleen, niin Linux on silloin ylivoimaisen hyvä – ei huolta viruksista, pakettien hallinta hoitaa päivitykset, esim. Unity-työpöytä, joka on erilainen kuin Windowsin työpöytä on todella helppo käyttää ja mikä parasta mukana asennuspaketissa tulevat kaikki tarvittavat ohjelmat.
Tällä hetkellä Linuxin vahvuus on kännyköissä. Android-puhelimet juontavat juurensa Linuxiin. Sanotaan, että Android on Nokian tappaja. Nokialla oli tilaisuutensa tulla Linux-maailmaan puhelimissa – Meego, Android, Meltemi yms. Perinteitä kunnioittaen Nokia valitsi Windowsin. Ainakin kerran aikaisemmin Nokia valitsi Microsoftin DOSsin1980-luvun puolivälissä, kun vaihtoehtona olisi ollut oma ABCXenix. Seurauksena oli suomalaisen ja ruotsalaisen tietokoneteollisuuden alasajo. Ehkei olisi liian myöhäistä valita Linuxiin pohjautuva järjestelmä nytkään.
Avoimet ohjelmat on otettu käyttöön kaikilla mahdollisilla sovellusalueilla, esimerkiksi Ubuntu Linuxiin on ladattavissa kymmeniätuhansia sovelluksia. Avoimet ohjelmat ovat ottaneet paikkansa myös Windowsin ohjelmistoina. Tästä on hyvänä esimerkkinä suomalainen ValoCD, jolla on koottuna ja testattuna keskeisimmät kotona, koulussa tai yrityksissä tarvittavat ohjelmat.
Meistä useimmat haluaisivat muuttaa maailmaa, mutta vain harvat onnistuvat sen tekemään. Linus on yksi heistä, joka on onnistunut.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Huonoin tietokone mikä minulla on koskaan ollut hintaansa nähden oli Nokian mikro mikko. Enpä ole niiden aikojen jälkeen luottanut kuin hakkapeliittaan nokian tuotteista. Kumpparitkin on risana eka metsä reisun jäleen.
Joskus vuonna 1998 viimeiseksi oli omalla koneella windows käyttis. En ole kaivannut, muutamaan otteeseen olen sen kanssa joutunut tappelee, kun perhepiirissä niitä winukoita on vinkunut. Äitini oli lopulta hyvillään kun vauhdoimme yhteisymmärryksessä linuxin koneesee. Hänenkin sanojen mukaan kone nopeutui huomattavasti.
Aika hiton hyvän pitäisi Nokia tabletin windows käyttiksellä olla jotta sillä olisi jotain mahdollisuutta kilpailla androidejen kanssa saati ipadin.
Kokemukset ei kyllä ainakaan mikro mikko ajoista anna olettaa että hyvää tulisi.
Eikä ehkä koskaan Nokia tablettia edes tule. Saattaapi olla sekin että nokia ajettiin alas, juuri siksi että ei tule lisäkilpailua windows tapletin kanssa.
Ensimmäiset kokeiluni linuxilla oli jo
http://4.bp.blogspot.com/_GlANLU-2OyI/Ri0G53cVieI/...
tuosta slackwaren 6 cd: boxista, mutta meni aikansa että kokonaan windowsista pääsi, mutta nykyjään ei ole yhtään laitetta tai ohjelmaa joita en olisi voinut käyttää linuxista. Siis tarkoitan että kaiken on voinut tehdä linuxilla ja sen jakelujen ohjelmistoilla. Sekä lisälaitteet toimii täysin ihan jakelun mukana tulevin ajurein, ei asennuksen jälkeen ole tarvinnut ajureita erikseen asennella.
Jokeenkin kiva että opettajalta tulee linux myönteistä ajattelua.
Olen kuullut tapauksia jossa opettajat ei suostu korjaamaan oppilaiden openofficella tehtyjä töitä, koska eivät saa auki niitä koulujen koneilla, joihun oppilaitos on kieltänyt asentamasta openofficea.
Kuitekin OOfficella aukee lähes kaikki MS dokumentit.
Jokseenkin tuntuu mafialta, että julkiset laitokset hyvin pitkälti vaativat windowssia. Oppilaiden rahallisenkin tilanteen kannalta olisi hieman helpotusta jos linuxia voisi käyttää koulun töissä.
Linux:n esteenä merkittävään työpöytäkäyttön on mielestäni kaksi syytä. Yksi; hieman huojuen toimiva multimedian hyödyntäminen (MTV3 ja Silverlight). Kaksi; merkittävien pelivalmistajien puuttuminen. Varsinkin hittipelien valmistus Linux:lle toisi tarvittavaa potkua käytön yleistymiseen.
Onhan se hyvien pelien puuttuminen linuxilta varmaan yleistymistä haittaava tekijä, mutta itselläni katson sen vaan edukseni. Aina vaan hyvä kun ei tuu pelattua ;) Kyl noihin joihinkin linux peleihinkin on meinannut koukuttua, mut onneksi ne menee aika nopeesti tuolla tasolla ohi.
Linuxin käytön jarruna yritys- ja kotikoneissa on vain ihmisten viitseliäisyyden puute ja kuvitelmat jostain monimutkaisuudesta. Sekä Microsoftin pakkopullana koneissa syöttämät Windowsit, joihin on ollut tottuminen.
Jos puhutaan yleisimmästä asennusmuodosta, eli CD/DVD-asennuksesta, ymmärrystä tarvitaan vain valitsemaan sopiva poltto-ohjelma ISO-levykuvan polttamiseen, ja koneen BIOS:in käynnistysjärjestyksessä CD/DVD-aseman tulee olla ensimmäisenä.
Siinä ne ainoat perusvaatimukset ovatkin, ja kun Ubuntu, Mint tai vastaava pyörii livenä tai jo asennettuna, järjestelmän toiminnot alkavat valkenemaan uudellekin käyttäjälle navigoimalla järjestelmää läpi. Hyvänä neuvonta-apuna ovat asialliset foorumit kuten:
http://forum.ubuntu-fi.org/
http://forums.linuxmint.com/viewforum.php?f=71
Itse aloitin vajaa kuusikymppisenä Ubuntu 9.04-versiolla, ja suorastaan ällistyin sen toimivuudesta, loogisuudesta ja vakaudesta. Tuolloin vielä eri monitoimikoneiden asennus saattoi aiheuttaa työtä, mutta nyt Ubuntu 12.04 ja Mint 13 LTS:ään ne asentuivat vain liittämällä USB-johto ja laittamalla virta päälle. 3G-yhteys syntyi muutamalla klikkauksella.
Virus- ja haittaohjelmaskannaukset, päivitysten hakeminen eri sovelluksiin sieltä täältä ja tuolta on taaksejäänyttä elämää, kun kaikki tulee keskitetysti ja automaattisesti samasta lähteestä, ja entisenlaista järjestelmän ylläpitoa ei tarvita - vain pelkkää käyttöä.
Linus ansaitsee kernelistä hatun noston.
Kirjoittaja Kotirannalla on paljon asiaa, joten komenttiin pitää valita poimintoja, jollei vain tyydy kehumaan kirjoitusta.
"...kun vaihtoehtona olisi ollut oma ABCXenix."
Nokia on varmasti veikannut hieman väärin ainakin kerran Microsoftin kohdalla. Tosin ei ole sitä rinnakkaista historiaa, joten todisteet virheen laadusta ja suuruudesta ovat vähän heiveröiset. Voisihan sitä tietenkin tarinana kuvitella, että MikroMikot olisivat sittemmin siirtyneet Linux-kantaan ...
"Kummallista kyllä, Linuxin suosio on pienin sillä alueella, PC-tietokoneissa, joihin se alun perin suunniteltiin...
Tällä hetkellä Linuxin vahvuus on kännyköissä. Android-puhelimet ..."
Näkisin tässä erääksi suurimmista syistä sen, että graafinen käyttöjärjestelmä tarkoittaa, ettei käyttäjän tarvitse sekaantua komentoriveille sokeana loitsuja kirjoittelemaan. Järjestelmän ylläpitäjälle, ammattilaiselle, komentorivi on oiva väline, mutta jos linux-nörtin (Linus Torvaldsin?) ymmärrys ei riitä käsittämään, mitä käyttäjälähtöisyys tarkoittaa, niin siinäpä sitten käpistelevät keskenään komentorivejä ja jakavat niitä ohjeissaan.
Laajempi kysymys on sitten se, että raha liikkuu kouluissa väärään suuntaan, kun kaupallisten käyttöjärjestelmien ja yleisohjelmistojen käyttäjäkoulutus kurssitetaan. Tämä vääristää kilpailua, kun suositaan markkinajohtajaa.
Linus Torvalds on palkintonsa ansainnut. Harmi vain, ettei hänellä ole ollut kansallisia intressejä eikä suomalaisilla yrityksillä riittävästi linux-intressejä. Asiat voisivat olla nykyistä paremmin, ehkä jopa paljon paremmin.
"Linux:n esteenä merkittävään työpöytäkäyttön on mielestäni kaksi syytä. Yksi; hieman huojuen toimiva multimedian hyödyntäminen (MTV3 ja Silverlight). Kaksi; merkittävien pelivalmistajien puuttuminen. Varsinkin hittipelien valmistus Linux:lle toisi tarvittavaa potkua käytön yleistymiseen."
Suurin syy edelleen vallitsevaan windows hegemoniaan on se, että windows on ennakkoasennettuna liki kaikissa ostetuissa PC-koneissa, harvemmin tarjotaan ennakoasennettua linukkaa edes vaihtoehdoksi. Toinen syy on varmaankin tuo Martti L:n mainitsema pelinvalmistajien puuttuminen. Multimedia toimii linukassa hienosti. Tuon silverlightin osalta, kysymys on hyvin samantapainen kuin aikoinaan messengerin, kun linukka porukka sai tehtyä messengerille oman avoimen vaihtoehtonsa (joita on lukuisia) esim. amsn:n, niin hetken se toimi hienosti, mutta Redmontin miehet ryhtyivätkin heti tehtailemaan muutoksia, jolloin linukalla messengerin käyttö tyssäs. Kyse oli pelkästä jäynän teosta. Sama on tilanne silverlightin ja linukan moonlightin välillä. Silverlightille tulee käymään samoin kuin messengerille, se tulee katoamaan maailmankartalta. Maikkari teki siis suuren virheinvestoinnin.
Ja kuka ylipäätään haluaa nähdä maikkarin lähettämää roskaa, muuten katsomon katselu onnistuu linukalla hienosti ilman silver- tahi moonlightia, hieman kikkailemalla, tarvii koneelleen vlc playerin ja tuolta voi hakea Lanchy-selainlaajennoksen http://linux.fi/wiki/MTV3:n_Katsomo. Asennusohjeet löytyy samasta paikasta.
Linus on palkintonsa ansainnut, kiitos hänelle koko tietokoneita käyttävän maailman puolesta. Kiitoksia toki ansaitsevat muutkin Linux-kehitystyössä mukana olevat, käyttöjärjestelmän ydin on kuitenkin vain osa systeemiä.
Linux on ainoa järjestelmä, jossa ydin on sama ympäristöstä riippumatta, näin ymmärsin Linuksen puheesta yliopistolla.
Komentoja ei linuxeissa tarvitse kirjoitella, jos ei välttämättä halua, kaikki hoituu kuten Windowsissakin graafisessa ympäristössä.
Tietokoneensa iästä ja tehokkuudesta riippuen voi valita sopivimman näistä Linux-jakeluista, Ubuntu ei tietenkään ole ainoa vaihtoehto. Jopa antiikkisissa laitteissa saa puhallettua uutta elämää vehkeeseen vaihtamalla jonkun ripeasti toimivan jakelun, vaikkapa Puppy Linuxin.
Laitevalmistajat on saatu hienosti koukutettua Microsoftin apureiksi, kun koneiden hintaan on leivottu mukaan turha ja turvaton Windows-käyttis.
Opetuksessa pelkän windowsin käyttö tekee oppilaille karhunpalveluksen. Onneksi valistuneissa oppilaitoksissa on otettu Linux-järjestelmät myös käyttöön. Kuntapuolella muuten on hankalaa siirtyä ilmaiseen järjestelmään, kun lähes kaikki tietojärjestelmät on tehty toimimaan vain windows-alustalla. Toivottavasti kun nyt jo ollaan miettimässä terveydenhuoltoon uusia, maanlaajuisia järjestelmiä, osataan ottaa huomioon myös irroittautuminen Windows-rasitteista viruksineen, ja järjestelmät tehdään toimiviksi kaikissa ympäristöissä.
MTV3 ja Silverlight on ikävä esimerkki jostakin. Käyttäjien aliarvostus on ainakin yksi ajatus huonon valinnan takana.

Kommentoi 13 kommenttia