karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Hyötypuutarha kaupungissa on in

  • Puutarha Udinen vanhassa kaupungissa
    Puutarha Udinen vanhassa kaupungissa
  • Kateviljely - samassa penkissä erilaisia kasveja
    Kateviljely - samassa penkissä erilaisia kasveja

Tiedätkö mitkä ovat puutarhan pahimmat viholliset? No, tietysti asfaltti, automarketit ja televisio – sen opin luennolla Udinessa, Italiassa. Kaupungeissa asfaltti syrjäyttää vihreän luonnon, voipa olla, että ihmiset näkevät asfaltin kauniimpana kuin salaattipenkin. Automarketit parkkipaikkoineen levittäytyvät kaikille vapaille vihreille niityillä. Televisio sitoo ihmisen kotiin sohvan nurkkaan. Tuloksena tästä kaikesta on passiivinen, liikalihavuuteen taipuva, liikkumaton ja henkisesti veltto ihminen.

 

Kaupunkipuutarhat ovat vastavoima tälle kehitykselle. Edellisessä blogissani kerroin Sastamalan Opiston henkilökunnan ja opiskelijoiden Natur(s)_AL hankkeen Grundtvig-oppimiskumppanuusmatkasta,  Udineen Pohjois-Italiaan (http://karkot.puheenvuoro.uusisuomi.fi/106536-%EF%BB%BF-grundtvig-oppimi...). Udine on Italiassa edelläkävijä kaupunkipuutarhakokeiluissa. Toisaalta perinteitä on, kaupungin puutarhojen historia ulottuu 1400-luvulle ehkä kauemmaksikin.

 

Udinessa on kokeilussa erilaisia tapoja lähestyä puutarhanhoitoa. Yhdessä puutarhanhoito perustuu sosiaaliseen kanssakäymiseen – ihmiset kokoontuvat yhdessä hoitamaan nimikkopenkkejään - kouluilla, yhdistyksillä ja kaupunkilaisilla jne. on omat kasvimaansa. Niissä kasvaa yrttejä, juureksia, vihanneksia yms. Meikäläisestä näkökulmasta lohkot olivat aika pieniä, mutta keskeiseksi asiaksi nouseekin kontakti maahan ja ihmisten välinen yhteys.

 

Italiassa mielenterveyspotilaiden hoito on muuttunut laitoshoidosta avohoidoksi. Udinen yksikössä oli aikoinaan 1200 potilasta. Avohoidon kehittymisen seurauksena on ollut uusiokäytön keksiminen mielisairaaloille. Kehitys on ollut samankaltainen kuin Suomessa.

 

Tässä tapauksessa entisen mielisairaalan puutarha on muutettu kaupunkilaisten puutarhaksi ja virkistyskeskukseksi. Alueella on ainakin kasvitieteellinen osasto, kokeilupuutarha ja palveluita kaupunkilaisten käyttöön. Kokeilussa oli mm. Japanista peräisin oleva olkikateviljely, jossa samassa penkissä kasvatetaan erilaisia kasveja – kukkia ja hyötykasveja. Keskellä kasvavat korkeimmat kasvit ja reunoilla matalammat. Katteen ansiosta penkkiin ei kastelun lisäksi tarvitse puuttua koko kasvukautena. Ehdotin sikäläiselle puutarhurille kokeiluun myös ruotsalaisen Nils Åkerstedtin sorapenkkiä kasvatusalustana. Tässä linkissä kerrotaan sorapenkistä sen perustamisesta ja hoidosta (http://tiedetilanluontojapuutarha.posterous.com/sorapenkin-perustaminen). Saattaa olla, että lähivuosina kokeiluun tulee myös tämä pohjoismainen menetelmä.

 

Udinessa oli kiinnitetty paljon huomiota myös kaupunkirakenteen sisällä oleviin vihreisiin alueisiin, puutarhoihin. On ilmeistä, että ihmiset voivat paremmin, jos heillä on elävä luontosuhde. Kasvit voivat olla hyötykasveja ja kukkia ilo terveys tulee näkemisestä ja mauista, jotka ovat peräisin omasta tai yhteisestä puutarhasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Hyötypuutarha-ajatus on löytänyt kannattajansa kaikkialla Euroopassa. Parvekelaatikko ei kasva enää pelkästään kukkia, vaan siellä voi olla tomaatteja, salaatteja jne. Udine on virallisesti panostanut hyötypuutarhoihin - Suomessa toimintaa on, mutta odotelkaamme jonkun julistautumista hyötypuutarhakaupungiksi. Se saattaisi olla kannattava projekti ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä.

Toimituksen poiminnat