karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Kestävyysvaje – rahaa kenelle?

  • Elämä ja tie
    Elämä ja tie

 

Meidät suuret ikäluokat nimetään poikkeuksetta syyllisiksi – oli sitten mikä tahansa talouden ongelma käsillä tai tulossa. Jokainen meistä, joka on elossa, on maksanut eläkemaksuja kiltisti noin 40 vuotta ja saa sillä perusteella kohtuullisen eläkkeen, paremman, jos verrataan aikaisempaan sukupolveen. Nuoremmat sukupolvet ovat saaneet nauttia meidän kehittämästämme infrastruktuurista – koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja aikanaan myös paremmasta eläkkeestä.

 

Kuka eläkkeen maksaa. Otetaan esimerkki: suuria ikäluokkia edustava yrittäjä maksaa vuosittain noin 8000 euroa pakollista eläkemaksua. Eläkemaksun suuruus suhteessa rahanarvoon ja ostoarvoon on pysynyt suurin piirtein samana koko työuran ajan, joten on perusteltua käyttää laskuesimerkissä nykyarvoja. Yrittäjä on maksanut siis eläkkeitä yhteensä 320000 euroa. Jos oletetaan, että elinpäiviä on jäljellä 80-vuotiaaksi, niin pelkästään maksujen perusteella eläkettä riittäisi 63-vuotiaana eläkkeelle siirtyvälle 1570 euroa. Se on myös se määrä, jonka hän tulee saamaan eläkettä.

 

Eläkkeen maksaminen on tavallaan sijoittamista ja sijoitetulle pääomalle tulee korkoa. Huonokin sijoittaja pystyy kaksinkertaistamaan summan 40 vuoden aikana – siis rahaa on vielä toiset 320000. Tällä rahalla yrittäjämme saisi omalla kustannuksellaan rillutella 97-vuotiaaksi. No, jos dementia iskee ja pari viime vuotta menee hoitolaitoksessa á 40000 euroa/vuosi, niin silloin ei saisi elää vain 92-vuotiaaksi. Ongelmana on, että sairastaminen menee kunnan kukkarosta ja maksettu raha on eläkeyhtiöllä. Pitäisikö miettiä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa?

 

Eläkkeellä ollessaan yrittäjämme käy jonkun kerran vuodessa lääkärillä ja syö lääkkeitä, mutta hän myös maksaa saamastaan eläkkeestä verot, niin kuin työssäkäyvätkin ihmiset, joten ne kustannukset eivät tule paljoakaan kalliimmaksi kuin muulla väestöllä.

 

Sama laskelma pätee myös palkansaajiin. Yrittäjän otin esimerkiksi, koska eläkevakuutusyhtiöltä tuleva lasku on konkreettinen, kun taas palkkakuitissa eläkemaksu hukkuu muiden lukujen sekaan.

 

Kuka siis maksaa suurten ikäluokkien eläkkeet – me itse. Kestävyysvaje on peräisin aivan jostain muualta. On tietysti pieni mahdollisuus, että eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet meidän rahamme epäviisaasti – maksaneet ylisuuria bonuksia tms. ja ne rahat ovat tulleet haaskatuiksi maailman tuuliin. Toisaalta, kuulin radiosta, että meidän eläkkeitämme varten olisi jossain noin 60 miljardin potti.

 

Laskelmieni perusteella voin hyvällä omalla tunnolla olla eläkkeellä ja elää omilla rahoillani lähes 100-vuotiaaksi, jos en paljon sairastele – jos sairastelen sitten varmaan kuolen aikaisemmin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Pekka Heliste

Valtion velkaa ovat ottaneet Esko Ahon hallitus, Esko on syntynyt 1954 ja Iiro Viinanen 1944 eli kumpikaan ei ole suurten ikäluokkien edustaja.
He kasvattivat valtion velan n 70 miljardiin euroon .

Lipposen Niinistön hallitukset maksoivat velkaa pois.

Vanhasen s 1955 ja Kataisen s 1971 lisäsivät velkaa ja lähestytään jo 100 miljardin rajaa

Nykyiset ikäluokat ovat saamassa n 500 miljardin perinnön , mutta ahneille nykynuorille sekään ei näytä riittävän .

Taidanpa ryypätä perinnöt tai myyn sen mustalaisille
muutan Espanjaan viettämään eläkepäiviä

Mitä tulee tuohon Kotirannan laskelmaan niin se on alakantissa,laskin saldon omalta kohdaltani ja ilman korkoa jään häviölle n 50000 euroa ja jos pääomalle lasketaan korko niin jo 600000 euroa.

Ja me elätimme vielä sodan käyneen sukupolven, joka pääsi eläkkeelle jo 55-vuotiaana eikä maksanut eläkkeestään juuri mitään.
Isäni on vielä 86-vuotiaana eläkeläinen ja saa eläkettä, jokaon n 1,5 kertainen suurten ikäluokkien saamaan eläkkeeseen verrattuna vaikka on vain tavallinen rakennustyömies ja rakennusmestari.

Tietysti voitaisiin palta vanhaan ja Kosalainenkin ottaisi vanhemmat asumaan samaan talouteen tai oikeastaan Kosalainen kuuluu siihen ahneeseen sukupolveen joka eutanoisi vanhempansa, jos siitä koituisi euron säästö

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Heikille huomauttaisin, että velkaantuminen on demokraattisen järjestelmän ominaisuus - se valitaan, joka lupaa eniten. Tuossa blogissa pohdin demokratian ongelmia.
http://karkot.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94555-demok...

Heli Hämäläinen

Sinun maksamasi eläkemaksut annettiin sinua edeltävälle sukupolvelle. Vain osa niistä rahastoitiin. Sorry pappa.

Pekka Heliste

Ne olivat noita sotaveteraaneja ja heistä ei ollut eläkkeidensä säästäjiksi.
Viisi vuotta rintamalla ja jällenrakennus veivät rahat.

Nykyisen eläkejärjestelmän loivat 1900 kahta puolta syntyneet ja he tiesivät etteivät he hyödy järjestelmästä.

Enisimmäisiä todellisia edunsaajia olivat 20-30-luvulla syntyneet.

Rahastointiaste on lain mukana 25 % ja rahstojen tuotolla eläkkeistä on maksettu suuri osa. Systeemi antaa harhakuvan korkeista maksuista,sillä suuri osa maksuista palautetaan.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Heli, niin olen kuullut kerrottavan. Alussa maksettiin eläkkeitä kaikille, vaikka heillä ei ollut omaa kertymää. Luulisi systeemin ajanmittaan tasoittuvan - meitä oli maksamassa paljon enemmän kuin oli niitä, jotka olivat saajia.

Nyky sukupolvet ovat pienempiä - johtunee varmaan siitä, että me keksittiin ehkäisypillerit ja vapautettiin naiset. Vielä 60-luvulla naiset olivat kotiin sidottuja lapsentekokoneita. Pojat koulutettiin ja tytöille yritettiin saada rikas mies. Tosin oma äitini oli koulutettu ja oli töissä - sitä katsottiin pitkään ja oli aika harvinaista.

Luulisi, että meidän enemmän maksamamme ja nuorempien vähemmän maksama menisi päikseen.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Oikeastaan kirjoitin tämän jutun, koska koen eläkejärjestelmän sekavaksi. Sekään ei oikeastaan ole kovin paha juttu, mutta yritäpä selvittää miten eläkerahat käytetään, niin silloin läpinäkyvän tiedon saaminen on enemmän kuin kiven alla.

Ainoa realistinen tapa omalta kannalta oli laskea - paljonko ihmiset maksavat ja paljonko saavat. Työtätekevien kohdalta tämä laskelma näyttää voitolliselta - on maksettu enemmän, kuin saa tai tulee saamaan.

Ymmärrän hyvin, että on ihmisiä, jotka jäävät nuorena eläkkeelle ja heillekin eläkkeet pitää löytää jostakin. Voi olla, että eläkkeiden kestävyysvaje kätkeytyykin tähän nuorena eläkkeelle jäävien ryhmään.

Läpinäkyvä kansanomainen tieto auttaisi asiaa.

Toimituksen poiminnat