karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Valta ratkaista ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen ongelmat, miten?

  • Hyötykasvi kukkapenkissä - kestävää kehitystä?
    Hyötykasvi kukkapenkissä - kestävää kehitystä?

 

Kun ihmisille annetaan valta - vaikkapa kuvitteellinen, niin ratkaisumallit ovat yleensä samanlaisia, kuin aiemmatkin. Niin on laita tässäkin tapauksessa.

 

Sastamalan Opistossa on tutkittu Grundtvig-oppimiskumppanuuden (Natur(s)_AL - luonnontiedettä tutkiva ryhmä) myötä kestävää kehitystä. Ihmisiltä kysyttiin 'jos sinulla olisi valta ratkaista ympäristön suojelun ja kestävän kehityksen ongelmat, niin mitä tekisit'. Tutkimuksessa oli mukana aikuisoppilaitoksia Espanjasta, Italiasta, Portugalista ja Suomesta.

Opiskelijoille esitettiin syksyllä 2011 kyselylomake, jossa oli kuusi aihetta, joihin piti vastata vapaamuotoisesti kirjoittamalla. Tämä artikkeli käsittelee kuudetta aihetta – 'jos sinulla olisi valta ratkaista ympäristön suojelun ja kestävän kehityksen ongelmat, niin mitä tekisit'.

Paikallinen yhteyshenkilö luokitteli vastaukset kolmeen ryhmään: tiedon lisääminen, tuotteet ja tuotanto ja maailman laajuiset muutokset. Kaikilla näillä oli erilaisia alakategorioita.

Olen valinnut tähän tekstiin kustakin maasta neljä eniten mainintoja saanutta alakategoriaa (suluissa mainittu pääryhmä) – valintojen osoittamassa suuruusjärjestyksessä. Käytännössä maininta on päätynyt neljän eniten pisteitä saaneen joukkoon, kun lähes puolet vastaajista on maininnut asian. Seuraavassa valinnat maittain ja oppilaitoksittain.

Espanja (Espiral Entitat de Serveis). Opiskelijoita tutkimuksen kohteena 56.

  • arvo- ja asennekasvatus (tiedon lisääminen)

  • maailmanlaajuinen kestävän kehityksen opetusohjelma (tiedon lisääminen)

  • varallisuuden tasaisempi jakautuminen maailmassa (maailman laajuiset muutokset)

  • puhdas ja tehokas energian tuotanto (tuotteet ja tuotanto)

  • uusia teknisiä keksintöjä käyttöön ( maailman laajuiset muutokset)

Italia (Centro Studi e Formazione Villa Montesca). Opiskelijoita tutkimuksen kohteena 19.

  • lisää tietoa (tiedon lisääminen)

  • uusia teknisiä keksintöjä käyttöön ( maailman laajuiset muutokset)

  • puhdas ja tehokas energian tuotanto (tuotteet ja tuotanto)

  • lähiruoka, lähituotanto ja luomu (tuotteet ja tuotanto)

Italia (Universitá delle LiberEtá del Fvg). Opiskelijoita tutkimuksen kohteena 50.

  • arvo- ja asennekasvatus (tiedon lisääminen)

  • maailmanlaajuinen kestävän kehityksen opetusohjelma (tiedon lisääminen)

  • puhdas ja tehokas energian tuotanto (tuotteet ja tuotanto)

  • verotuksen ja muiden kannusteiden avulla ohjausta (tuotteet ja tuotanto)

Portugali (Universidade Senior Evora). Opiskelijoita tutkimuksen kohteena 25.

  • tehokas ruoan tuotanto (tuotteet ja tuotanto)

  • turhan kulutuksen vähentäminen (tuotteet ja tuotanto)

  • maailmanlaajuinen kestävän kehityksen opetusohjelma (tiedon lisääminen)

  • puhdas ja tehokas energian tuotanto (tuotteet ja tuotanto)

Suomi (Sastamalan Opisto). Opiskelijoita tutkimuksen kohteena 37.

  • verotuksen ja muiden kannusteiden avulla ohjausta (tuotteet ja tuotanto)

  • arvo- ja asennekasvatus sekä tiedon lisääminen (tiedon lisääminen)

  • koulutusjärjestelmän uudistaminen (tiedon lisääminen)

  • lähiruoka, lähituotanto ja luomu (tuotteet ja tuotanto)

 

Keskimäärin ottaen kaikki vastaajat uskoivat kestävän kehityksen edistämisessä arvo- ja asennekasvatukseen ja tiedon lisäämiseen. Suomalaiset vastaajat nostavat kuitenkin ykköseksi verotuksen ja kannusteet. Energiantuotanto ja ruoka ovat myös useasti mainittuja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Juutikka kuva
Jouni Juutikka

Koomistahan tässä on se että valta on ihmisillä mutta he eivät käytä sitä. Kulutustottumuksiaan muuttamalla ihmiset ohjailevat kaupoissa myytäviä tuotteita. Päättäjiksi pääsee ne joita äänestetään ja laki on olemassa vain jos ihmiset suostuvat sitä noudattamaan.

Yksilökeskeinen kulttuuri ajaa yksilön miettimään omaa napaansa ja esim tekemään kaupassa päätöksensä edullisemman hinnan perusteella eikä yhteiseen hyvää tähtiin perustein. Luullaan ettei yksilön päätökset vaikuta mihinkään. Kansa koostuu yksilöistä ja niiden päätöksistä. Tuppaamme vaan sysäämään vastuuta muille ja odottamaan että joku muu, joku karismaattinen johtaja tulee ja tekee muutoksen meille meidän puolesta.
Tiedon lisääminen on erittäin tärkeää kun puhutaan mistä tahansa kehityksesta mihin tahansa suuntaan.

Kestävän kehityksen edistämisessä onkin tärkeintä saada ihmiset ymmärtämään miksi kehityksen pitää olla kestävää. Kun tietoisuus lisääntyy niin homma kehittyy ihan itsekseen. Rajoitteilla ja rahallisilla kannustella kehitys on vain keinotekoista ja lyhyt aikaista.

Ympäristönsuojelu ei saa jäädä budjettikysymykseksi, koska budjetti, raha, talous on ihmisen keksimä asia ja luonto on se miksi me olemme täällä, koti.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Suomalaisten yksilökeskeisyys (perhe) näkyi kaikissa osiossa.

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala

Mielenkiintoinen tutkimus, vaikka otannat ovatkin suhteellisen pieniä, on vastauksissa viitteitä kulttuurin vaikutuksesta ihmisten ajatus- ja arvomaailmaan. Suomi on verotuksen ja erilaisten avustusten suurmaa?

Mitä itse aiheeseen tulee, olen olosuhteiden pakosta tutustunut suomalaiseen ympäristöpolitiikkaan ja suojelutoimenpiteisiin. Menemättä tässä kommentissani yksityiskohtiin, henkilökohtainen näkemykseni on että toiminta on näennäistä viherpiperrystä ilman sen suurempaa järjen hiventä. Ympäristönsuojelun politisoituminen näyttäisi johtavan yksilön vastuun hämärtymiseen. Toimenpiteitä tehdään vain jos viranomainen niin edellyttää tai toimenpiteisiin saadaan EU- tai viranomaisrahoitusta. Toisaalta lainsäätäjä myös hanakasti rajoittaa toimenpiteitä, kaikki on tehtävä virkamiesten holhouksessa.

Ei siis mikään ihme että suomalaiset ensisijaisesti odottavat: ”verotuksen ja muiden kannusteiden avulla ohjausta”.

Muistaakseni itse politiikkaamme nykyinen pääkokki Katainen on liputtanut Suomen tulevaisuutta ympäristöteknologian edeltä kävijänä. Tästä leivottaisiin Suomelle uusi vientiala kohta jo edesmenneen Nokian tilalle. Kommentti vaikuttaa lähinnä hupaisalta niin ympäristöpolitiikkamme lähtökohdista katsottuna kuin kestävää kehitystä ajatellen. Nähdäkseni globaalin kestävän kehityksen ehdoton edellytys ja lähtökohta on juuri se, ettei ole mitään yhtä yritystä, maata tai maanosaa, joka hallitsee monopolin tavoin tietyn osa-alueen raaka-aineita, tuotantoa tai teknologiaa?

Siispä tuo Sastamalan Opiston opiskelijoiden odotus: ” arvo- ja asennekasvatus sekä tiedon lisääminen” kattaa myös Suomen poliittisen johdon tarpeet.

Suomalaisesta ympäristöviennistä viimeisimpänä tuoreessa muistissa on tutkija Knuutilan tutkimusmatka Venäjälle. Nokian vaikutukset kestävälle kehitykselle niin Afrikassa, Aasiassa kuin nyt viimein täällä koti-Suomessa ovat näinä päivinä konkreettisesti nähtävissä.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Mielenkiintoista oli, että kukaan suomalainen vastaaja ei maininnut ympäristöteknologiaa ongelmien ratkaisijana - sen sijaan Italiasta ja Espanjasta löytyi muutama.

Innovaatiot syntyy, jos on riittävästi keskustelua aihepiireistä ja joku nappaa ne ja tekee tuotteen. Tämän pienen näytteen perusteella olisi todennäköisempää, että ympäristöinnovaatiot tulisivat etelästä.

Tämän lisäksi suomalaiset ovat kotikeskeisiä, kun taas etelässä tehdään porukalla - kestävää kehitystäkin.

Toimituksen poiminnat