karkot Kaikki ei ole miltä näyttää.

Miten osallistut kestävään kehitykseen – käsityksiä Euroopasta 3

  • Pensaspapuja, sorapenkissä kasvatettuina ilman väkilannoitetta. Lisää blogissa http://tiedetilanluontojapuutarha.posterous.com/
    Pensaspapuja, sorapenkissä kasvatettuina ilman väkilannoitetta. Lisää blogissa http://tiedetilanluontojapuutarha.posterous.com/

Suomessa kansalainen on oppinut lajittelemaan jätteet, kierrättämään vaatteet, säästämään sähköä ja syömään luomuruokaa. Siinä se sitten onkin – kestävän kehityksen harrastus ei ulotu kodin ulkopuolelle. Autolla mennään töihin, lennetään kauas lomamatkalle eikä keskustella muiden kanssa miten asiat tulisi ekologisimmin toteuttaa. Suomessa osataan perusjutut. Kestävän kehityksen hallinnollinen markkinointi on ollut yksisuuntaista – ihmiset ovat olleet toiminnan passiivisia kohteita, objekteja. Oikein toteutettuna toiminta olisi osallistanut ihmiset ja tehnyt ihmisistä toimijoita, subjekteja ja tämä olisi johtanut laajempaan näkemykseen ja parempaan ymmärrykseen ihmisestä ja ympäristöstä. Samalla olisi vältetty yksittäisten ihmisten syyllistäminen.

 

Sastamalan Opistossa on tutkittu Grundtvig-oppimiskumppanuuden (Natur(s)_AL - luonnontiedettä tutkiva ryhmä) myötä kestävän kehityksen omakohtaista ilmenemistä – siis sitä, miten ihmiset eri maissa osallistuvat kestävän kehityksen aikaansaamiseen. Tutkimuksessa oli mukana aikuisoppilaitoksia Espanjasta, Italiasta, Portugalista ja Suomesta.

Opiskelijoille esitettiin syksyllä 2011 kyselylomake, jossa oli kuusi aihetta, joihin piti vastata vapaamuotoisesti kirjoittamalla. Tämä artikkeli käsittelee kolmatta aihetta – 'Kerro, miten itse osallistut kestävään kehitykseen?'.

Paikallinen yhteyshenkilö luokitteli vastaukset kolmeen ryhmään: kestävä kehitys kotona, liikkuminen ja kestävä kehitys muiden ihmisten kanssa. Kaikilla näillä oli erilaisia alakategorioita.

Olen valinnut tähän tekstiin kustakin maasta neljä eniten mainintoja saanutta alakategoriaa (suluissa mainittu pääryhmä) – valintojen osoittamassa suuruusjärjestyksessä. Käytännössä maininta on päätynyt neljän eniten pisteitä saaneen joukkoon, kun lähes puolet vastaajista on maininnut asian. Seuraavassa valinnat maittain ja oppilaitoksittain.

Espanja (Espiral Entitat de Serveis). Opiskelijoita tutkimuksen kohteena 56.

  • neuvoo ekologisessa elämässä esim. kierrätys (kestävä kehitys muiden ihmisten kanssa)

  • jätteiden lajittelu (kestävä kehitys kotona)

  • käyttää junaa tai linja-autoa, julkista liikennettä (liikkuminen)

  • välttää turhaa lentomatkailua (liikkuminen)

Italia (Centro Studi e Formazione Villa Montesca). Opiskelijoita tutkimuksen kohteena 19.

  • neuvoo ekologisessa elämässä esim. kierrätys (kestävä kehitys muiden ihmisten kanssa)

  • kierrätys (kestävä kehitys kotona)

  • energian säästäminen (kestävä kehitys kotona)

  • jätteiden lajittelu (kestävä kehitys kotona)

Italia (Universitá delle LiberEtá del Fvg). Opiskelijoita tutkimuksen kohteena 50.

  • jätteiden lajittelu (kestävä kehitys kotona)

  • neuvoo ekologisessa elämässä esim. kierrätys (kestävä kehitys muiden ihmisten kanssa)

  • käyttää junaa tai linja-autoa, julkista liikennettä (liikkuminen)

  • kävelee tai pyöräilee (liikkuminen)

Portugali (Universidade Senior Evora). Opiskelijoita tutkimuksen kohteena 25.

  • energian säästäminen (kestävä kehitys kotona)

  • osallistuu toimintaan, joka edistää kestävää kehitystä (kestävä kehitys muiden ihmisten kanssa)

  • kierrätys (kestävä kehitys kotona)

  • ei väkivaltaa, suvaitsee eri tavalla ajattelevia (kestävä kehitys muiden ihmisten kanssa)

Suomi (Sastamalan Opisto). Opiskelijoita tutkimuksen kohteena 37.

  • kierrätys (kestävä kehitys kotona)

  • jätteiden lajittelu (kestävä kehitys kotona)

  • ei osta tarpeettomasti ruokaa ja tavaroita (kestävä kehitys kotona)

  • ostaa luonnonmukaista ruokaa, tekee ruokaa (kestävä kehitys kotona)

 

Tuloksien tarkastelu tuo esille sen, että kestävä kehitys koetaan eri tavalla Etelä-Euroopassa ja Suomessa. Eroja painotuksissa on myös Etelä-Euroopan maiden välillä.

Suomessa on havaittavissa kotikeskeisyyttä – kaikki neljä eniten mainintoja saanutta asiaa on luokiteltu 'kestävä kehitys kotona' -luokkaan. Etelä-Euroopan maissa maininnat sijoittuivat myös kahteen muuhun luokkaan ('liikkuminen' ja 'kestävä kehitys muiden ihmisten kanssa').

Kaikkien tutkittujen oppilaitosten opiskelijat painottivat kierrätystä tai jätteiden lajittelua osana omaa osallistumistaan kestävään kehitykseen. Kummassakin italialaisessa ja espanjalaisessa oppilaitoksessa nousee kestävä kehitys sosiaalisiin keskusteluihin: 'neuvoo ekologisessa elämässä esim. kierrätys'. Suomessa tämä vaihtoehto ei saa juuri mainintoja. Sen sijaan ainoastaan Suomessa ruokaan liittyvät asiat saivat paljon mainintoja, jotka sijoitettiin luokkiin 'ei osta tarpeettomasti ruokaa ja tavaroita' ja 'ostaa luonnonmukaista ruokaa, tekee ruokaa'.

Espanjassa oli mainittu julkinen liikenne samoin kuin toisessa italialaisessa oppilaitoksessa (Universitá delle LiberEtá del Fvg). Italian Centro Studi e Formazione Villa Montesca sijaitsee alueella, jossa ei ole juurikaan julkista liikennettä. Julkisen liikenteen puute vaikuttanee myös Sastamalan Opiston opiskelijoiden vastauksissa.

Yhteenvetona voisi todeta, että Suomessa osallistuminen kestävään kehitykseen tapahtuu kotona ja Etelä-Euroopassa osallistuminen on laaja-alaisempaa ja siihen liittyy myös sosiaalisia piirteitä.

Seuraava aihe on: 'Mitä ongelmia on kestävän kehityksen toteuttamiselle'

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat